Yrittäjä ja avioehto

Tiedätkö, mitä yritysomaisuudellesi tapahtuu avioliiton päättyessä?

Annika Kyrkkö, laki- ja veroasiantuntija

Avioehtosopimus mielletään usein ikävän tuntuiseksi sopimukseksi, sillä se liitetään usein avioeroon. Totuus on kuitenkin se, että avioliitto päättyy aina, joko avioeroon tai puolison kuolemaan. Avioehto voikin olla erittäin tarpeellinen asiakirja monissa eri elämän tilanteissa.

Puolisoiden solmiessa avioliiton syntyy heille lain nojalla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tällä tarkoitetaan, että avioliiton päättyessä on kummallakin puolisolla oikeus puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöön, johon kuuluu myös esim. yritysvarallisuus. Aviovarallisuusoikeudelliset säännökset eivät kuitenkaan välttämättä nykypäivänä vastaa aviopuolisoiden tahtoa ja siksi lainsäätäjä on antanut puolisoille vapauden päättää siitä, mitä omaisuutta halutaan jättää avio-oikeuden piiriin ja mitä sulkea sen ulkopuolelle.

Avioehtoja on erilaisia

Avioehto voidaan laatia koskemaan puolisoiden kaikkea omaisuutta, tai se voidaan rajata koskemaan vain tiettyä omaisuutta. Avioehto voidaan laatia myös yksipuolisena niin, että se koskee vain toisen puolison omaisuutta. Ilman erillistä määräystä avioehtosopimus on voimassa avioliiton päättyessä, huolimatta sen päättymistavasta. Avioehto voidaan laatia myös siten, että se koskee vain joko avioerotilannetta tai toisen puolison kuolemaa. Avioehto voidaan laatia koskemaan myös esimerkiksi puolisoiden avioliiton aikana perintönä, testamentilla tai lahjana saatua omaisuutta. Näissä tiilanteissa on syytä ottaa huomioon sijaan tuleva omaisuus ja oikeus omaisuuden tuottoon. Toinen puoliso voi esimerkiksi saada perintönä yritysvarallisuutta tai sukupolvenvaihdoksen kautta vanhemmat esimerkiksi lahjoittavat yritysomaisuutta omille perillisilleen vaiheittain.

Avioliiton päättyessä avioeroon

Avioerotilanteessa yrityksen omistava puoliso voi joutua hankalaan tilanteeseen, mikäli tasingon maksuun ei ole käytettävissä muuta varallisuutta kuin yritysomaisuus. Tällaisessa tilanteessa yritysomaisuutta voi siirtyä entiselle puolisolle. Esimerkiksi osakeyhtiön osakkeet oikeuttavat lähtökohtaisesti paitsi yhtiön tuottoon, myös yhtiön toiminnasta päättämiseen. Avioehdolla voidaankin turvata mm. yrityksen toiminnan tehokkuus, sekä mahdollisten yritysjärjestelyiden toteuttaminen tulevaisuudessa. Osakassopimuksella ja yhtiöjärjestyksellä voidaan määrätä lunastustilanteista ja osakkaat voivat sopia, että kukin osakas laatii tahollaan yritysomaisuutta koskevan avioehdon ja että mahdollinen tasinko on suoritettava muulla varallisuudella kuin yritysomaisuudella. Osakkaiden keskinäisillä sopimuksilla ei kuitenkaan ole juridista merkitystä aviovarallisuusoikeudellisiin säännöksiin puolisoiden välillä silloin, kun heidän omaisuuttaan aletaan jakamaan. Ilman avioehtoa puolisoiden omaisuus on avio-oikeuden alaista, eikä osakkaiden keskinäisillä sopimuksilla saada yritysomaisuutta avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi. Lunastuslausekkeiden olemassaolo turvaa yhtiön omistuksen säilymisen, mutta soveltuminen edellyttää ensiksikin, että lunastukseen on riittävästi likvidiä varallisuutta. Lisäksi yhtiön arvostuskysymykset osituksessa saattavat aiheuttaa erimielisyyttä osapuolten välillä ja poiketa siitä, mitä mahdollisten osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeissa lunastushinnan perusteista on päätetty. Jokaisen osakkaan on siksi syytä laatia omalta osaltaan avioehtosopimus ja huolehtia sen rekisteröimisestä.

Avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan

Avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan voi avioehdolla olla vaikutuksia perillisiin, sillä avioehto voi vaikuttaa perittävän jäämistön suuruuteen ja sitä kautta perintöosaan, sekä rintaperillisten lakiosiin. Toisen puolison kuollessa lesken saamaa tasinkoa ei pidetä perintönä, eikä siitä ole suoritettava perintöveroa. Haasteeksi saattaa nousta tilanne, jossa perittävältä jäi yritysomaisuutta ja kuolinpesä on velvollinen suorittamaan leskelle tasinkoa. Mikäli muuta omaisuutta ei ole, tai se ei riitä tasingon suorittamiseen on tasinkoa suoritettava yritysomaisuudella.

Avioehto on määrämuotoinen oikeustoimi

Avioehto on määrämuotoinen oikeustoimi, mikä voidaan laatia myös avioliiton solmimisen jälkeen. Avioliiton päätyttyä tai avioeron vireille tulon jälkeen sitä ei sen sijaan voida enää laatia. Avioehto pitää rekisteröidä ajallaan tullakseen voimaan, pelkkä sopimuksen laatiminen ei siksi yksin riitä. Avioehtosopimus voidaan kumota tai muuttaa uudella rekisteröidyllä avioehdolla. Avioehdon tarpeellisuutta tulisi aina harkita osana kokonaisvaltaista suunnittelua, johon kuuluvat avioehdon lisäksi ainakin yrityksen ja yrittäjän vakuutukset, osakassopimus, yhtiöjärjestys, testamentti ja edunvalvontavaltakirja. Asiakirjoja on myös syytä päivittää säännöllisin väliajoin.

Annika Kyrkkö

Laki- ja veroasiantuntija, TALVEA

Tutustu myös muihin blogi-kirjoituksiimme

Pin It on Pinterest