Julkisella sektorilla merkittävä osa lakisääteisistä palveluista rahoitetaan verovaroin, joten on vaarana, että julkiset varat vääristäisivät markkinoiden kilpailuneutraliteettia. Kuntalain 15. luvun 128 §:n mukaan markkinoilla toimiessaan myös julkisten toimijoiden hinnoittelun tulisi olla markkinaperusteista. Markkinaperusteisuudella tarkoitetaan sitä, että hinnoittelun tulisi olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Kuten yksityisillä toimijoilla, myyntituottojen tulisi kattaa kaikki siihen kohdistuvat kustannukset: välittömien tuotantokustannuksen lisäksi myös välilliset kustannukset, tuotannontekijöiden kulumiset ja tuottovaatimuksen.
Eriyttämisvelvollisuus astui voimaan 1.1.2020
Kilpailulain 30 d § astui voimaan 1.1.2020. Uuden säännöksen mukaan kunnat, kuntayhtymät ja valtio velvoitetaan tästä lähtien eriyttämään toimintaansa kirjanpidossaan niiltä osin, kun toimitaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Eriyttämisvelvollisuus koskee myös julkisen sektorin määräysvallan alaisia yksiköitä, joita ovat muun muassa kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset, tase- ja tulosyksiköt, tytäryhteisöt ja säätiöt. Eriyttämisvelvollisuus ei kuitenkaan koske niitä yksiköitä, joiden kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuva liikevaihto jää alle 40 000 euroon. (Kilpailulaki 30 d §.)
Kunnilla on jo ennestään yhtiöittämisvelvollisuus toimessaan kilpailutilanteessa markkinoilla muutamaa poikkeustilannetta lukuun ottamatta (Kuntalaki 15:126 §, 127 §). Uuden kilpailusäännöksen myötä kunnissa olisikin nyt tärkeää käydä läpi yhtiöittämisvelvollisuuden ulkopuolelle jääneet kuntalain 127 §:n mukaiset toiminnot eriyttämisvelvollisuuden kriteerien täyttymisen varalta.
Ensimmäinen tilinpäätös, jossa säädöstä sovelletaan
Mikäli toiminta täyttää kilpailulain 30 d §:n vaatimukset, on toiminta siis eriytettävä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eriytettävästä toiminnosta on pidettävä kirjanpitoa, josta johdettu tuloslaskelma tulee esittää tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lisäksi eriyttämisvelvollisella täytyy olla dokumentoitu, johdonmukainen ja perusteltu kustannuslaskenta, johon on kohdistettu kaikki toimintokohtaiset tulot ja menot. Kustannuslaskennan periaatteet on myös dokumentoitava ja esitettävä tilinpäätöksessä eriytetyn tuloslaskelman lisätietona.
Tuleva vuoden 2020 tilinpäätös on ensimmäinen, jossa tätä säännöstä sovelletaan. Aina kriteerien soveltaminen käytäntöön ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, vaan tietyissä tilanteissa raja voi olla hyvinkin tulkinnanvarainen. Ongelmien kanssa ei kuitenkaan pidä jäädä yksin, vaan aina kannattaa pyytää apua. Joten mikäli uudesta säännöksestä nousee kysymyksiä, me TALVEAlla neuvomme mielellämme!
Tutustu julkihallinnon palveluihimme täällä.
Päivi Moisala
Tilintarkastuksen asiantuntija
