Mikä on arvonlisävero ja mitä arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa?
Arvonlisävero on eri tuotannonvaiheissa syntynyttä arvonlisää koskeva vero. Arvonlisävero on tarkoitettu loppukuluttajan maksettavaksi ja myyjä perii arvonlisäveron ostajalta myynnin yhteydessä. Arvonlisävero lasketaan tavaran tai palvelun verottomasta hinnasta. Veronperusteeseen sisältyvät myös kaikki hinnanlisät, kuten laskutuslisä ja kuljetuskulut, jotka myyjä veloittaa ostajalta.
Suomessa käytössä olevat arvonlisäverokannat ovat 24 %, 14 % ja 10 %.
- Yleinen verokanta 24 %: koskee suurinta osaa tavaroista ja palveluista
- 14 % verokanta: elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut
- 10 % verokanta: kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisyyksien sisäänpääsymaksut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut ja televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset sekä 1.12.2022 – 30.4.2023 sähkön myynti
Lisäksi on olemassa ns. nollaverokanta, jonka alaisista myynneistä ei makseta arvonlisäveroa, mutta jolta osin on olemassa kuitenkin vähennysoikeus tähän toimintaan kohdistuvien hankintojen osalta. Nollaverokantaan kuuluvat arvonlisäverottomien vesialusten myynti, vuokraus ja rahtaus sekä näihin aluksiin kohdistuvat työsuoritukset, jäsenlehtien painosten veroton myynti yleishyödyllisille yhteisöille, varastointimenettelyihin liittyvä veroton myynti, vienti EU-alueen ulkopuolelle, tavaran myynti EU-maihin arvonlisäverovelvollisille ostajille, muut kansainväliseen kauppaan liittyvät tavaroiden ja palvelujen myynnit sekä kotimaassa tapahtuva henkilökuljetuspalvelun myynti 1.1.–30.4.2023.
Huomioitavaa arvonlisäverosta on se, että kyse on ns. oma-aloitteisesta verosta, jolloin Verohallinto ei suorita ja vahvista verotusta säännönmukaisesti vuosittain kuten tuloverotuksessa vaan verovelvollinen on itse vastuussa arvonlisäverotuksensa oikeellisuudesta. Tästä syystä on hyvä varmistaa asiantuntijan avulla arvonlisäverotuksen oikeellisuus, jotta esimerkiksi mahdollisen verotarkastuksen aikaankin voi nukkua yönsä levollisesti ilman pelkoa kalliista jälkiseuraamuksista korkoineen.
Arvonlisäverovelvollisuus ja sen vaikutukset toimintaan?
Mikäli myyt tavaroita tai palveluita Suomessa tilikauden aikana yli 15 000 eurolla, tulee tuolloin ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Mikäli myynti suuntautuu ulkomaille, nämä kysymykset on syytä selvittää aina erikseen mahdollisen toiseen maahan syntyvän alv-rekisteröitymisvelvollisuuden osalta. Arvonlisäverovelvollista Suomessa on myös tavaroiden hankinta toisista EU-maista (ns. yhteisöhankinta) ja tavaroiden maahantuonti Suomeen EU:n ulkopuolisista ns. kolmansista maista. Arvonlisäverovelvolliseksi voi myös vapaaehtoisesti hakeutua alle 15 000 euron liikevaihdolla, kun kyse on arvonlisäverollisesta liiketoiminnasta arvonlisäverolain 1 §:n tarkoittamalla tavalla.
Arvonlisäverollinen myynti edellyttää sen, että kyse on tavaran tai palvelun vastikkeellisesta luovutuksesta osapuolten välillä. Luovutetun tavaran tai suoritetun palvelun ja siitä saadun vastikkeen välillä on oltava ns. suora tai välitön yhteys. Vastikkeena pidetään ostajalta rahana saatua korvausta, mutta vastike voi olla muutakin kuin rahaa, kunhan sen arvo on ilmaistavissa rahana. Vastikkeellisuus koskee myös suoritusten vaihtoa, jossa rahaa ei varsinaisesti liiku lainkaan. Suorituksen nimeämisellä ei ole myöskään merkitystä.
Tietyt toimialat ja toiminnat on säädetty erikseen arvonlisäverottomaksi, ja arvonlisäverottomaksi säädettyä liiketoimintaa harjoittava toiminta ei voi rekisteröityä näistä toiminnoistaan arvonlisäverovelvolliseksi. Tällaisia aloja ovat muun muassa terveyden- ja sairaanhoito sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelut.
Vapaaehtoinen hakeutuminen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kannattaa aina silloin kun toimintaan tehdään hankintoja, joihin sisältyy arvonlisäveroa, koska verovelvollisuuden kautta näistä hankinnoista saadaan tehtyä arvonlisäverovähennykset. Muussa tapauksessa arvonlisäverojen osuus jää lopulliseksi kuluksi. Arvonlisäverovelvolliseksi voi ja kannattaa hakeutua jo siinä vaiheessa, kun yritys alkaa tehdä hankintoja arvonlisäverollista toimintaa varten, eli arvonlisäverollista myyntiä ei vielä tarvitse kertyä. Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty toimija saa vähentää arvonlisäverollista toimintaansa varten tekemiensä hankintojen arvonlisäveron.
Arvonlisäverovelvollisuuteen liittyy myös tiettyjä erityisiä rekisteröitymistilanteita, eli silloin jos tehdään tavaraostoja toisista EU-maista elinkeinonharjoittajan ominaisuudessa, näistä ns. yhteisöhankinnoista ilmoittaudutaan arvonlisäverovelvolliseksi. Tuolloin vähennysoikeutta arvonlisäverollisten kulujen osalta ei ole kuitenkaan olemassa.
Kiinteistöjen/toimitilojen myynti ja pitkäaikainen vuokraus on arvonlisäverotonta. Vuokraustoiminnasta voi kuitenkin hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi ns. kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisen osalta, kun vuokrattavan tilan loppukäyttö on arvonlisäverollista ja verollisen toiminnan edellytykset täyttyvät. Tämä hakeutuminen on kannattavaa tilan kulujen arvonlisäverojen vähennysoikeuden näkökulmasta.
Yleishyödyllisten yhteisöjen eli yhdistysten ja säätiöiden osalta on olemassa poikkeus, eli ne ovat arvonlisäverovelvollisia vain tuloverotuksessa elinkeinotoimintana pidettävästä toiminnastaan. Usein arvonlisäverovelvollisuudesta voi olla kuitenkin hyötyä, mikäli toimintaan kohdistuu paljon arvonlisäverollisia hankintoja ja tuolloin on järkevää selvittää ja laskea asiantuntijamme avulla, olisiko vapaaehtoinen hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi kannattavaa vähennysoikeuden näkökulmasta ja toisaalta, onko se mahdollista vallitsevien tulkintojen näkökulmasta vai vaatiiko asian selvittäminen ennakkoratkaisun hakemista. Yleishyödyllisellä yhteisöllä on usein sekä arvonlisäverollista että arvonlisäverotonta toimintaa ja tällöin mm. vähennysoikeus kannattaa varmistaa, jotta kaikki vähennyskelpoisten kulujen arvonlisäverot tulee vähennettyä oikealla tavalla ja erityisesti ns. toiminnan yleiskulujen osalta.
Miten ja milloin arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan?
Arvonlisävero tulee ilmoittaa ja maksaa oma-aloitteisesti Verohallinnolle. Arvonlisäveron eräpäivä on 12. päivä sitä kuuta, joka on toinen kuukausi verokauden päättymisen jälkeen. Esimerkiksi huhtikuun 2023 arvonlisäveron ilmoitus- ja maksupäivä on kesäkuun 12. päivä. Arvonlisäveroilmoitus annetaan myös niiltä verokausilta, joilla ei ole arvonlisäverollista toimintaa.
Arvonlisäveroilmoitus tehdään sähköisesti Verohallinnon OmaVero-palvelussa ja myös veron maksaminen tapahtuu palvelun kautta. Mahdollinen ns. negatiivinen arvonlisävero (=vähennettävät arvonlisäverot ovat suuremmat kuin myynneistä suoritettavat arvonlisäverot) puolestaan palautetaan mahdollisten muiden verojen maksamisen jälkeen Verohallinnolle ilmoitetulle pankkitilille muiden veronpalautusten tapaan. Ajallisesti palautus tapahtuu kuitenkin aina sen jälkeen, kun ilmoitus on hyväksytysti käsitelty Verohallinnon tietojärjestelmässä, eikä ilmoituksesta ole muodostunut tapauskohtaisen arvonlisäverovalvonnan valvontakohdetta, josta voi tulla selvityspyyntökirje verovelvolliselle ja avustammekin usein asiakkaitamme näiden selvitysten antamisprosessissa.
Ota meihin yhteyttä!
TALVEA avustaa monipuolisesti erilaisissa arvonlisäverotukseen liittyvissä kysymyksissä ja vastaantulevissa tilanteissa kaikissa toiminnan elinkaaren vaiheissa. Ota yhteyttä niin keskustellaan lisää!
Petteri Tiainen
Tax Manager
040 510 9862
petteri.tiainen@talvea.fi
Petteri vastaa TALVEAn arvonlisäveropalveluista. Hänellä on yli 15 vuoden monipuolinen kokemus erilaisista verotustehtävistä, painottuen erityisesti arvonlisäverotukseen. Petteri on työskennellyt aiemmin urallaan Verohallinnossa veroasiantuntijana, toimistopäällikkönä ja valtakunnallisissa arvonlisäverovalvonnan ohjaus- ja kehittämistehtävissä sekä suuren tilintarkastusyhteisön omistajayrittäjävetoisten yritysten arvonlisäverotuksen ja muun välillisen verotuksen asiantuntijana. Asiakkaina on ollut sekä pienempiä alueellisesti toimivia yhteisöjä että suuria kansainvälisillä markkinoilla operoivia konserniyhtiöitä.
