Verotarkastus

Verotarkastus voi osua kenen tahansa verovelvollisen kohdalle. Miten verotarkastukseen tulisi valmistautua ja miten toimia sen aikana? Entä mitä tapahtuu verotarkastuksen jälkeen? Asiantuntija on suositeltavaa ottaa avuksi verotarkastukseen alusta alkaen ja sen kaikkiin vaiheisiin. Avustamme asiakkaitamme näissä kysymyksissä ja toimimme tukena verotarkastuksen kaikissa vaiheissa vahvalla asiantuntijakokemuksellamme.

Tässä artikkelissa käymme seikkaperäisesti läpi usein kysyttyjä kysymyksiä verotarkastuksen eri vaiheisiin ja niissä toimimiseen liittyen.

Sisältö

 

Mikä on verotarkastus?

 

Verotarkastus on verovalvonnan muoto, jonka tarkoituksena on selvittää muun muassa vastaavatko liiketoiminta ja kirjanpito toisiaan, vastaavatko verohallinnolle annetut tiedot kirjanpitoa ja miten verovelvollinen on noudattanut verolainsäädäntöä tarkastuksen kohteena olevien asioiden osalta. Tieto verotarkastuksesta tulee yritykselle usein verotarkastajan yhteydenoton kautta.

 

Milloin verotarkastus tehdään?

 

Verotarkastukset pyritään kohdistamaan lähtökohtaisesti sellaisiin kohteisiin, joissa verotukselliset riskit ja verokertymät ovat suurimmat, sillä myös verohallinto pyrkii käyttämään omat resurssinsa kustannustehokkaasti. Yksi tällainen riskiperuste voi olla esimerkiksi toimiala. Lisäksi verohallinnolla on käytössään laajat tietokannat ja vertailutiedot, joita hyödyntämällä voidaan tunnistaa veroriskien toteutuminen yksittäisen yrityksen toiminnassa ja kohdistaa verotarkastus tällaiseen toimijaan.

Se, että verotarkastus osuu omalle kohdalle, ei kuitenkaan tarkoita, että olisi tehnyt jotakin väärin. Verotarkastus voi parhaimmillaan tuoda varmuuden omaan toimintaan siitä, että asiat ovat ainakin tarkastetulta osin kunnossa. Yhtenä verotarkastuksen tavoitteena onkin opastaa ja ohjeistaa verovelvollisia, sekä varmistua verotuksen oikeudenmukaisesta ja yhdenvertaisesta kohdentumisesta verovelvollisten kesken.

Verotarkastuksia kohdennetaan myös satunnaisesti, minkä vuoksi verotarkastus voi osua keneen tahansa verovelvolliseen. Tällainen satunnaisella valinnalla valittu verovelvollinen voi olla myös sellainen, jolla on vastikään ollut tarkastus muusta syystä. Vuonna 2021 verotarkastuksia toteutettiin yli 1600, kaikista verotarkastuksista 37 % johti rikosilmoitusharkintaan.

 

Voiko verotarkastus perustua ilmiantoon?

 

Toisin kuin usein luullaan, verotarkastuksen kohteeksi joutuminen ei siis voi perustua pelkästään niin sanottuun ilmiantoon tai vihjeeseen. Verotarkastus on viranomaisaloitteista toimintaa, eikä sitä siten voi pyytää omalle kohdalle eikä vastaavasti kohdistaa pyynnöstä tiettyyn verovelvolliseen.

Verotarkastuksen kohdevalinnassa verohallinnolla on käytössään oma riskienarviointi- ja toimintasuunnitelma, joita tarkastusten kohdevalinnassa noudatetaan. Vihje on yksi mahdollinen tietolähde, jota verotarkastuksen kohdevalinnassa voidaan hyödyntää. Vihjetieto voi tulla esimerkiksi toisen viranomaisen, verohallinnon työntekijän tai kenen tahansa muun toimesta, vaikkapa verovelvollisen asiakkaan antamana. Verohallinnon sivuilla on mahdollista antaa anonyyminä vihje verovilpistä.

 

Kuinka laajana verotarkastus toteutetaan?

 

Se, kuinka laajana verotarkastus lopulta toteutetaan, selviää usein vasta etukäteen tehdyn kartoituksen ja tarkastuksen edetessä ilmenneiden seikkojen perusteella. Yleensä verotarkastuksessa tutkitaan yksi tai useampi verolaji tietyltä ajanjaksolta. Tarkastusta voidaan laajentaa tarpeen mukaan, mikäli tarkastuksen edetessä nousee esiin asioita, jotka puoltavat tarkastuksen laajuuden kasvattamista.

Verotarkastus on mahdollista kohdistaa myös tiettyyn veroriskiin tai tiettyihin liiketapahtumiin, joilla katsotaan olevan merkitystä tarkastuskohteen verotuksen kannalta. Tarkastus kohdistetaan kulloinkin tarkoituksenmukaiseen ajanjaksoon. Verotarkastus voidaan tehdä myös vertailutietotarkastuksena. Vertailutietotarkastuksessa kerätään nimensä mukaisesti pelkästään vertailutietoja yrityksen toiminnasta ja esimerkiksi sen liikekumppaneiden toiminnasta. Näitä tietoja hyödynnetään muiden verovelvollisten verotuksen oikeellisuuden arvioinnissa.

 

Miten verotarkastus etenee?

 

  1. Verotarkastajan yhteydenotto

Verotarkastus lähtee liikkeelle verotarkastajan yhteydenotosta. Yhteydenotto on se hetki, jolloin tarkastuksen kohteeksi joutunut verovelvollinen saa tietää tarkastuksesta, tarkastuksen ajankohdasta ja aikajaksosta, jota tarkastus koskee.

  1. Alkukeskustelu

Verotarkastuksen liikkeelle laittamiseksi sovitaan alkukeskustelu, jossa käydään yleisesti läpi mm. yhtiön liiketoimintaa ja siinä tapahtuneita muutoksia, omistussuhteita, sekä toimipaikkojen ja henkilöstön lukumäärää. Lisäksi kartoitetaan ja keskustellaan siitä, miten yrityksen taloushallinto, kirjanpito ja palkanlaskenta on järjestetty. Alkukeskustelussa käydään läpi millaisella prosessilla ja aikataululla verotarkastus on tarkoitus suorittaa. Alkukeskustelu käydään usein yrityksen toimitiloissa, mutta se voidaan hoitaa myös esimerkiksi puhelimessa. Joka tapauksessa asiantuntija olisi hyvä ottaa mukaan jo alkukeskusteluun.

  1. Verotarkastuksen toteutus

Alkukeskustelun jälkeen verotarkastus etenee varsinaiseen tarkastusvaiheeseen, jonka pituus vaihtelee tapauskohtaisesti ja voi kestää useita kuukausia. Verotarkastajien tiedonsaantioikeudet ovat laajat. Tarkastuksessa käydään läpi usein hyvin kattavasti ja laaja-alaisesti erilaista aineistoa. Lisäksi prosessin aikana esitetään viranomaisen taholta erilaisia lisätietopyyntöjä. Verovelvollisella on laaja tiedonantovelvollisuus. Verovelvollinen on myös velvollinen kykynsä mukaan osallistumaan asian selvittämiseen. Verotarkastuksen yhteydessä voidaan hankkia tietoja myös sivullisilta, eli muilta kuin verovelvolliselta itseltään. Tällaisia ulkopuoliselta hankittavia tietoja ovat esimerkiksi verotarkastajan tekemät osto- ja myyntitiedustelut.

  1. Loppukeskustelu

Loppukeskustelussa käydään läpi

  • Havainnot: mitä havaintoja tarkastuksessa on noussut esiin
  • Toimenpiteet: millaisia toimenpiteitä havainnoista seuraa sekä
  • Avoimet asiat: mitä avoimia asioita on, joita verotarkastajat selvittävät ennen verotarkastuskertomuksen laatimista.
  1. Verotarkastuskertomus

Verotarkastuksen lopuksi asiakas saa verotarkastuskertomuksen, jossa kootaan yhteen tarkastuksen havainnot ja niistä aiheutuvat toimenpiteet.

  1. Vastine verotarkastuksessa: vältä pitkä muutoksenhakuprosessi laatimalla vastine huolellisesti ja asiantuntijaosaamista hyödyntäen

Asiakkaan on mahdollista laatia vastine esitettyyn verotarkastuskertomukseen /-luonnokseen ennen verotarkastuskertomuksen lopullista hyväksymistä. Aiemmassa terminologiassa puhuttiin alustavasta ja lopullisesta verotarkastuskertomuksesta. Kokemuksemme mukaan juuri verovastineiden laadinta on kustannus- ja resurssisyistä syytä laatia huolellisesti ja siten välttyä pitkiltä muutoksenhakuprosesseilta. Vastineen laadinta kannattaa jättää kaikissa tilanteissa ammattilaisen tehtäväksi.

TALVEAssa avustamme asiakkaitamme erityisesti vastineiden laadinnassa. Vahvan ammattitaitomme ansiosta pystymme kiinnittämään heti alussa huomion oikeisiin seikkoihin ja toimittaa tarvittaessa yrityksen kannalta tärkeitä selvityksiä.  Avustuksellamme yrityksen resurssit voidaan kohdistaa varsinaisen liiketoiminnan harjoittamiseen ja kehittämiseen.

  1. Verotarkastuskertomuksen hyväksyminen ja maksuunpano

Asiakas saa verotarkastuskertomuksen, joka pitää sisällään tarkastuksessa tehdyt havainnot, asiakkaan lausunnon verotarkastuskertomusluonnoksen johdosta ja havainnoista ja lausunnosta aiheutuneet toimenpiteet. Tämän jälkeen tarkastuskertomuksessa esitetty verotusesitys käsitellään useimmiten viranomaisaloitteisena verovelvollisen vahingoksi tehtävänä oikaisuna, mistä asiakkaalle vielä lähetetään kuulemiskirjeellä vastinepyyntö. Tämän jälkeen asiakas saa veron määräämis- ja oikaisupäätökset ja mikäli tarkastuksessa on havaittu, että veroa on maksettu liikaa, mahdolliset veron palautuspäätökset.

  1. Muutoksenhaku

Tarkastuksen kohteena olevan verovelvollisen edun kannalta olisi tärkeää esittää näkemykset verotarkastuksessa esiin tulleisiin seikkoihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarkastusprosessia ja viimeistään vastineessa. Aina ei kuitenkaan päästä yhteiseen näkemykseen verotarkastuksen lopputulemasta. Tällaisessa tilanteessa verovelvollisen keinona on turvautua muutoksenhakuun. Verotarkastuksen perusteella tehtyihin verotuspäätöksiin haetaan muutosta ensiasteena lähtökohtaisesti oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Oikaisulautakunnan oikaisuvaatimuksen perusteella antamasta ratkaisusta on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli viimeksi mainittu myöntää valitusluvan.

Muutoksenhaun syynä voi siis olla verovelvollisen eriävä näkemys tapahtumien kulusta, mutta se voi johtua myös epäselvästä laintulkintatilanteesta. Toisinaan virheitä sattuu luonnollisesti myös verokarhulle. Ei ole tavatonta, että oikeuskäytännön tuntemattomuutta ja normien virheellistä tulkintaa esiintyy veronsaajapuolella. Toisinaan on esitetty vaatimuksia ilman prosessioikeudellista perustetta tai puutteellisin, jopa virheellisin perusteluin. Näyttökysymyksiä on niin ikään voitu arvioida väärin tai tosiseikastosta tehdä virheellinen johtopäätös. Muutoksenhaun huolellinen suunnittelu on tärkeää. Erityisesti on suunniteltava tarkkaan, miltä osin haetaan muutosta ja minkälaisia perusteita valituksen tueksi on esitettävä ja yksittäisissä tapauksissa, mitä perusteluita on esitettävissä. Täytäntöönpanon kieltoa ja keskeytystä koskevat asiat ovat myös tärkeää ottaa huomioon. Näytön arviointi on verotarkastuksessa usein keskeisessä roolissa. On tärkeää ymmärtää, milloin lisänäyttö on tuomioistuimen vakuuttamiseksi välttämätöntä ja minkä tyyppistä näyttöä tarvitaan. Esimerkiksi jos on kysymys useamman vuoden takaisista useiden työntekijöiden verovapaista matkakulukorvauksista, tiedämme että jokaisen työntekijän jokaisen tarkastuksen kohteena olevan vuoden jokaisen työmatkan selvittäminen jälkikäteen on erittäin työlästä. Joudumme harkitsemaan keinoja, joilla voimme mahdollisimman kustannustehokkaasti selvittää tosiseikastoa niin, että asiassa päätöksen tekevä taho katsoisi asian riittävästi ja luotettavasti selvitetyksi. Kyseeseen voivat tulla ajopäiväkirjojen ohella esim. kalenterimerkinnät, työvuorolistat, selvitystä ajetuista reiteistä kuten rajanylitystiedot, mahdollisesti gps-pohjaiset tallenteet, gsm-operaattorilta saatavat tukiasematiedot, pankkikortin maksutiedot esim. tankatessa, kaupassakäyntikuitit ja työmatkalla tavattujen henkilöiden todistukset. Lisäksi on hyödyllistä ko. tapauksessa esittää selvitys oikeuskäytännöstä, jonka mukaan kalenterimerkinnöillä voitiin riittävästi ja luotettavasti osoittaa työmatka tehdyksi. Näin jokaisen tosiseikaston esittämisessä mennään tarvittaessa ja järkevää kustannustasoa harkiten aivan ruohonjuuritason detaljeihin saakka.

Käytännössä suuri osa tuomioistuimessa hävityistä jutuista perustuu väitteenvaraiseksi jääneeseen perusteluun. Vaikka asia on itselle selvä, tärkeintä on vakuuttaa myös asian päättävä tuomari. Näytön arvioimisesta TALVEAlla on pitkä ja laaja kokemus, jota toivomme pääsevämme jakamaan asiakkaidemme hyödyksi.

 

Verotarkastus tulossa: Miten kannattaa toimia?

 

Verotarkastuksen myötä maksuunpannuilla veroilla on usein raskas ja pitkä valitusprosessi, joten huolellinen valmistautuminen verotarkastukseen on kustannustehokasta ja säästää yrityksen resursseja.

Kun verotarkastaja ilmoittaa verotarkastuksesta, on syytä olla yhteydessä ammattilaiseen. Kun yhteistyö aloitetaan varhaisessa vaiheessa, on mahdollista käydä yhdessä ammattilaisen kanssa läpi tarkastuksen kulkua ja aineistoa, sekä laatia tarvittavia selvityksiä.

TALVEAssa toimimme asiakkaan puolesta yhteyshenkilönä viranomaisen suuntaan ja osallistumme alku- ja loppukeskusteluihin. Avustamme laatimaan ja vastaamaan tarvittaviin selvityspyyntöihin ja verotarkastukseen annettavan verovastineen.

Käytännössä ammattilaista ei tule kuitenkaan usein otettua mukaan varsinaiseen verotarkastusvaiheeseen. Mikäli näin on käynyt ja verotarkastuksessa uhkaa tulla maksuunpantavia veroja, kannattaa ammattilainen ottaa mukaan viimeistään vastineen laatimisvaiheeseen. Kts. kohta Vastine verotarkastuksessa: vältä pitkä muutoksenhakuprosessi laatimalla vastine huolellisesti ja asiantuntijaosaamista hyödyntäen.

 

Mistä apua verotarkastukseen: Verolakimies vai veroasiantuntija?

 

Verolainsäädäntö on nykyisin varsin monimutkaista, näytön arviointi keskeisessä roolissa ja muutoksenhaussa tarvitaan vahvaa osaamista paitsi itse vero-oikeuden, myös prosessioikeuden säännösten osalta. Pelkkä lainsäädännön tunteminen ei yksin riitä, tarvitaan myös julkaistun ja julkaisemattoman verotus- ja oikeuskäytännön vahvaa tuntemusta. Lisäksi Euroopan Unionin lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö vaikuttaa yhä enemmissä määrin myös vero-oikeuden alueella. Tarvitaan myös kirjanpidon ja taloudellisen tuntemuksen osaamista. Verolakimies on turvallinen valinta verotarkastukseen juuri mahdollista muutoksenhaun tarvetta silmällä pitäen. Kuten jo aikaisemmin todettiin, kokemuksemme mukaan suuri osa tuomioistuimessa hävityistä jutuista perustuu väitteenvaraiseksi jääneeseen perusteluun. On ehdottoman tärkeää pystyä vakuuttamaan myös asian päättävä tuomari. Nämä kaikki ovat TALVEAn vahvaa osaamisaluetta.

Tarkastettavaa aineistoa ovat usein kirjanpitoaineisto, tilinpäätös sekä tositeaineisto ja näiden lisäksi myös mm. hallintoelinten pöytäkirjat, toimitusasiakirjat, erilaiset ohjesäännöt, kirjeenvaihto, kauppakirjat, sekä erilaiset sopimukset, jotka liittyvät liiketoimintaan. Tällaisia liiketoimintasopimuksia ovat esimerkiksi työ-, toimitus-, alihankinta- ja rahoitussopimukset. Niin ikään tarkastuksessa voidaan huomioida palkkakirjanpito ja tilintarkastajien raportit. Tarkastettava aineisto on siten laaja ja on erityisen tärkeää, että verotarkastuksessa asiakkaan apuna on sellainen taho, joka hallitsee koko tarkastettavan aineiston. Me TALVEAssa osaamme ottaa huomioon myös mm. erilaiset sopimusoikeudelliset näkökohdat, niin työ- kuin liiketaloudellisessakin kontekstissa. Lisäksi teemme tiiviisti yhteistyötä tilintarkastajiemme kanssa, jotka antavat meille tarvittaessa lausuntoja ja näkemyksensä mm. erilaisista tilintarkastajien ja sisäisen tarkastuksen raporteista.

 

Yleiset virheet verotarkastuksessa: Mitkä asiat verottajaa kiinnostavat?

 

Yrityksen ja yrittäjän ja toisaalta useamman intressiyhteysyrityksen väliset liiketoimet, kuten omaisuuden luovutukset puolin ja toisin, sekä siirtohinnoittelu konserniyritysten välisissä liiketoimissa, ovat verotarkastuksessa suurennuslasin alla. Virheitä luonnollisesti toisinaan tapahtuukin ja niitä löydetään myös herkemmin, sillä kuten todettu, verotus on nykyään huomattavan monimutkaista. Parhaiten verotukseen ja verotarkastukseen voi varautua varmistumalla jo etukäteen mm. keskinäisten liiketoimien hinnoittelun markkinaehtoisuudesta, kulujen jakautumisesta yhtiöiden kesken ja tulojen ja menojen oikeanlaisesta käsittelystä ja kohdistamisesta. Tyypillisiä ongelmia aiheuttavia tapauksia ovat myös osakaslainat, varausten ja arvonalaskirjausten vähennyskelpoisuus, virheellinen tulon tai menon jaksottaminen ja kulun katsominen kokonaan vähennyskelvottomaksi. Kokemuksemme mukaan huomiota kiinnitetään myös esimerkiksi osakkaiden edustus- ja matkakuluihin, työntekijöiden henkilökuntaetuihin, sekä matkalaskuihin. Välillisen verotuksen ollessa tarkastuksen kohteena, huomiota kiinnitetään muun muassa yrityksen omistuksessa oleviin koneisiin, laitteisiin ja kulkuneuvoihin, sekä esimerkiksi virkistys- ja edustuskulujen arvonlisäverokohteluun. On myös hyvä muistaa, että virheet välittömän verotuksen alueella usein myös vaikuttavat välillisen verotuksen virheisiin.

 

Verotarkastus: Seuraamukset

 

Jos verovelvollinen on jäänyt osaksi tai kokonaan verottamatta, verotusta voidaan oikaista. Verotarkastuskertomuksessa kuvattujen ja muuten tietoon tulleiden seikkojen perusteella tehdään tarvittaessa päätös verotuksen oikaisusta, veron määräämisestä tai palautettavasta verosta. Verolle määrätään myös viivästysseuraamukset ja mahdollinen veronkorotus. Usein virheen katsotaan aiheutuneen verovelvollisen ilmeisestä piittaamattomuudesta verotusta koskevista velvoitteista, jolloin veronkorotus on 1.1.2017 alkaen mm. tuloverotuksessa sovellettavan säännöksen perusteella 3-10 % lisätyn tulon määrästä. Oma-aloitteisissa veroissa lisäys voi olla tällöin 15-50 % lisätyn veron määrästä. Esille voi nousta myös peiteltyä osinkoa koskevat säännökset. Peiteltynä osinkona on verotettu esimerkiksi tilanteita, joissa yhtiön omaisuus on ollut osakkaan tai tämän lähipiirin käytössä alihintaan tai vastikkeetta.  Näyttövelvollisuus esimerkiksi osakkaan tai tämän lähipiirin ja yhtiön välisten toimien markkinaehtoisuudesta on viime kädessä yhtiöllä ja osakkaalla. On myös hyvä huomioida, että peiteltyä osinkoa koskevien säännösten soveltuminen ei edellytä veronkiertämisen tarkoituksen tai tahallisuuden olemassaoloa peitellyn osingon saajalta tai jakajalta. Peitellyksi osingoksi katsottava määrä lisätään yhtiön tuloon ja se on saajalleen 75 % ansiotuloa.

Toisinaan verotus on toimitettava arvioverotuksena. Tuoreen KHO:n oikeuskäytännönkin (KHO 2021:88)  mukaan arvioverotuksen edellytysten olemassaoloa ei olla aina veronsaajan puolelta tunnettu. Myöskään jälkiverotuksen tyyppisen verotuksen oikaisun verovelvollisen vahingoksi edellytyksiä tai veronkorotuksen määräämisen perusteita ei olla aina tunnettu. Nämä ovat usein sellaisia kysymyksiä, joiden osalta viime kädessä on turvauduttava muutoksenhakuun. Tällaisten kysymysten osalta keskeisessä asemassa on vahva osaaminen substanssi- ja prosessioikeuden normien soveltamisesta, vero- ja oikeuskäytännön tuntemus, sekä vahva käytännön kokemus vastaavista tapauksista ja prosesseista.

 

Verorikosprosessi verotarkastuksen jatkeena

 

Totesimme alussa, että verotarkastuksista noin kolmannes on johtanut rikosilmoitusharkintaan. Viitattu tilasto ei kerro, miltä osin ilmoitus todella tehtiin, esitutkinta suoritettiin ja syyteharkinta johti syytteen nostamiseen ja kuinka useassa tapauksessa tuomio oli syyksi lukeva. Tämäkin mahdollisuus on tärkeää ottaa huomioon kaikessa toiminnassa jo etukäteen.

Törkeä veropetos ja törkeä kirjanpitorikos

Veropetos ja kirjanpitorikos sekä niiden törkeät tekomuodot törkeä veropetos ja törkeä kirjanpitorikos edellyttävät teon tai laiminlyönnin tahallisuutta. Verotusmenettelyssä tästä tuottamus- ja tahallisuusarvostelusta luovuttiin 1.1.2017 alkavien tilikausien ja verokausien kohdalla, lukuun ottamatta VML 32a.2 §:n ilmeistä piittaamattomuutta koskevasta kohdasta. Verorikosprosessissa tahallisuusarvostelu on periaatteessa ollut aina itsenäinen, ja kynnys on ollut hieman korkeammalla kuin veroprosessissa. Vero- ja kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön täyttyminen torjutaan yksinkertaisimmillaan osoittamalla, että verovelvollinen on toiminut verotuksessa ja kirjanpidossa elävän elämän tosiseikaston ja verolain tuohon tosiseikastoon liittämän seuraamuksen mukaisesti, eli esim. vähentänyt tulonhankinnasta johtuneena menona erän, joka on aiheutunut verotettavan tulon hankinnasta, tai jättänyt ilmoittamatta verotettavaksi tuloksi erän, joka verosäännöksen mukaan on verovapaata tuloa. Mikäli tosiseikastoon liittyvä veroseuraamus on tulkinnanvarainen joko tosiseikaston täyttymisestä tai veronormin tulkinnanvaraisuudesta johtuen, on verotuksessa mahdollista suorittaa verotus verovelvollisen vahingoksi, mikäli verovelvollinen ei ole oikeutettu luottamuksensuojaan; tällaisessa tilanteessa voidaan kuitenkin perustellusti usein esittää, että verovelvollinen ei ole toiminut tahallisesti.

Esimerkki

Jos esimerkiksi osakevaihtoa koskevassa julkaistussa oikeuskäytännössä on katsottu, että samana päivänä ja samoilla asiakirjoilla tehty osakevaihto ja toisaalta osan osakkeista lunastaminen rahalla johtaa siihen, että osakevaihtoa ei voida katsoa veroneutraaliksi ja osakevaihdossa aiheutuisi tämän vuoksi luovutusvoittoverotus, niin koska tuota asiaa ei ole selkeästi ilmaistu lainsäännöksessä, voidaan optimistisesti väittää että tahallisuus veron välttämisessä edelleen puuttuisi, jos osakevaihtoa ei ilmoiteta verollisena luovutuksena, vaikka verotuksessa seuraus on ilmeinen. Verovelvollinen voi kuitenkin välttää tahallisuuden tulkintaongelman jo sillä, että suorittaa toimen siten, että rahalla tapahtuvasta osakkeiden hankkimisesta ei sovita saman tien ja samoilla asiakirjoilla, vaan aikaisintaan vasta seuraavana päivänä ja vielä varmemmin, huomattavasti pidemmän ajan kuluttua. Vaikka tällöin oikeuskäytännössä muodostunutta verotusohjetta laajennettaisiin, todennäköisesti tahallisuus ei ulottuisi laajennukseen asti.

Toisinaan ongelma on siinä, että verovelvollisen kannalta kaksi eri toimintalinjaa olisivat molemmat olleet mahdollisia, mutta hän on valinnut virheellisesti toisen, joka johtaa raskaampaan veroseuraamukseen. Esimerkiksi jotta konsernissa konserniavustus olisi vähennyskelpoinen, pitäisi siitä olla tehtynä vähintään hallituksen päätös jaettavan konserniavustuksen enimmäismäärästä jo tilikauden ajalta, ei vasta tilinpäätöshetkellä. Käytännössä on kiusaus päivätä tilinpäätösvuoden aikana tehty päätös tilinpäätöskaudelle, mutta tarkkaan ottaen tämäkin varsin viattomalta tuntuva teko on mitä ilmeisimmin veropetos, koska päätöstä ei ollut tehty vaadittavalla tavalla ja se ei voisi tällöin olla verotuksessa vähennyskelpoinen ja mikäli avustus kuitenkin verotuksessa vähennettäisiin.

Voiko asioihin vaikuttaa vielä jälkikäteen, jotta sanktio jäisi mahdollisimman vähäiseksi?

Verotarkastuksen koittaessa tyypillisesti mietitään, että onko varmasti tehty kaikki asiat oikein ja voisiko asioihin vielä jotenkin vaikuttaa, jotta sanktiot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi, mikäli jotain velvoitetta ei olisi huomattu hoitaa oikein.

Verotusmenettelystä annetun lain (VML) 32a §:n 6 momentin mukaan veronkorotus on 0,5 % lisätyn tulon määrästä, jos verovelvollinen oma-aloitteisesti vaatii virheen korjaamista verotuksen päättymisen jälkeen. Oikeuskäytännön mukaan verotarkastuksen jälkeen tällainen katuminen ei ole ollut tehokasta, mutta oikeuskäytäntöä ei ole siitä, voiko verotarkastuksen tiedoksi antamisen jälkeen, mutta ennen tarkastuksen aloittamista suoritettu oikaisuvaatimus tiputtaa veronkorotuksen 0,5 %:iin. Voidaanhan arvioida, että vanhat vuodet eivät tuohon asti ole verovelvollista enää kiinnostaneet, mutta kun hän itse mahdollisesti asiantuntijan kanssa arvioi tilannetta ennen tarkastusta uudelleen ja saattaa huomata virheen, niin ei ainakaan kategorisesti pitäisi tulkita tilannetta niin, että pikaisesti tehtävä oikaisu ei olisi oma-aloitteinen.

Rikosoikeudessa tehokas katuminen verotuksessa on periaatteessa mahdotonta sen jälkeen, kun tuloverotuksessa verotus on päättynyt ja oma-aloitteisissa verotuksissa kausiveroilmoitus on annettu, koska riski veron välttämisestä on toteutunut. Arvioisimme, että varminta on arvioida tahallisuutta teon täyttymishetken mukaan, mitä silloin tiedettiin ja miten toimittiin, ja olla luottamatta siihen, että veronkorotuksen tippuminen 0,5 %:iin oma-aloitteisen ilmoittamisen johdosta torjuisi rikosoikeudellista tahallisuutta sellaisenaan, vaikka tuo todennäköisesti otetaan huomioon rangaistusta mitattaessa.

Ohjeita ja lisälukemista

Edellä on käyty läpi verotarkastusprosessia, josta verohallinto on antanut ohjeen Hyvä verotarkastustapa 22.1.2018. Ohjeessa on mm. koottu ne lainsäännökset, joihin verotarkastus ja siinä käytettävät menettelyt perustuvat. Verotarkastukseen liittyvät kiinteänä osana myös veroprosessin muut säännöt, kuten viranomaisaloitteisen oikaisun edellytykset, tästä on annettu ohje Verotuksen muuttaminen viranomaisaloitteisesti 2.3.2021. Verotarkastusprosessi voi joskus olla samanaikainen rikosprosessin kanssa, jolloin on hyvä tutustua ohjeessa 30.9.2016 Rikosoikeudenkäynnissä sovellettava itsekriminointisuoja ja sen vaikutus verotusmenettelyssä kerrottuihin seikkoihin.

 

Tarvitsetko apua verotarkastuksessa?

 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, ja katsotaan yhdessä, miten juuri teidän tilanteessanne kannattaa edetä. Toteutamme tapaamiset verkkotapaamisina kaikkialle Suomeen. Aloitustapaaminen on aina maksuton.

 

Kirjoittajat Annika Kyrkkö ja Petteri Ruotoistenmäki

Annika Kyrkkö-TALVEA-Verotarkastus

 

 

 

OTM Annika Kyrkkö toimii TALVEAssa lakimiehenä ja toimii asiakkaidemme neuvonantajana verotukseen ja veroprosesseihin liittyvissä kysymyksissä.

Petteri Ruotoistenmäki, laki- ja veropalvelut yrityksille

 

 

 

Verolakimies Petteri Ruotoistenmäki vastaa TALVEAn vero- ja lakipalveluista. Petterillä on yli 20 vuoden kokemus verotuksesta. Petteri on avustanut asiakkaita menestyksekkäästi kaikissa oikeusasteissa. Hän tuntee verotus- ja oikeuskäytäntöä erittäin laajasti ja on ollut itse vaikuttamassa siihen useaan kertaan. Petteri on toiminut useissa rooleissa verohallinnossa, mm. muutosverotuksen päällikkönä, kansainvälisessä tilitarkastusyhteisössä verolakimiehenä ja on yksi TALVEAn perustajaosakkaista.

Askarruttaako jokin?

Kiinnostuitko TALVEAn palveluista tai etkö ole varma, millaista apua tarvitset?
Laita meille viestiä, niin mietitään yhdessä!

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Tutustu TALVEAn tietosuojaselosteeseen. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.

Palvelut yrityksille

Palvelut julkishallinnolle

Ota yhteyttä osaavaan myyntiimme!

Räätälöidään sinulle sopiva palvelukokonaisuus.