Verotarkastus

Verotarkastus voi osua kenen tahansa verovelvollisen kohdalle. Se voi kohdistua niin yritykseen kuin myös yrityksen osakkaan henkilökohtaiseen verotukseen. Miten verotarkastukseen tulisi valmistautua ja miten toimia sen aikana? Entä mitä tapahtuu verotarkastuksen jälkeen?

Verotarkastukseen on syytä ottaa alusta alkaen mukaan asiantuntija, joka on mukana tarvittaessa tarkastuksen kaikissa vaiheissa. Verotarkastajien kyselyihin ja lisäselvityspyyntöihin vastaamisessa asiantuntijan apu on usein välttämätöntä, jotta oikeat ja riittävät tiedot saadaan toimitettua. TALVEAn vero- ja lakiasiantuntijat avustavat asiakkaitaan näissä kysymyksissä. Toimimme tukena tarvittaessa verotarkastuksen kaikissa vaiheissa vahvalla kokemuksellamme.

Tässä artikkelissa käymme seikkaperäisesti läpi usein kysyttyjä kysymyksiä verotarkastuksen eri vaiheisiin ja niissä toimimiseen liittyen.

Sisältö

 

Mikä on verotarkastus?

 

Verotarkastuksessa selvitetään kirjanpidon ja veroilmoituksen luotettavuutta. Verotarkastus on verovalvonnan muoto, jonka tarkoituksena on selvittää muun muassa vastaavatko liiketoiminta ja kirjanpito toisiaan, vastaavatko verohallinnolle annetut tiedot kirjanpitoa ja miten verovelvollinen on noudattanut verolainsäädäntöä tarkastuksen kohteena olevien asioiden osalta. Tieto verotarkastuksesta tulee yritykselle usein verotarkastajan yhteydenoton kautta.

 

Miten verotarkastuksen kohteet valitaan? Kenelle verotarkastus tehdään?

 

Verohallinto pyrkii kohdistamaan verotarkastukset lähtökohtaisesti sellaisiin kohteisiin, joissa verotukselliset riskit ja verokertymät ovat suurimmat, sillä myös verohallinto pyrkii käyttämään omat resurssinsa kustannustehokkaasti. Yksi tällainen riskiperuste voi olla esimerkiksi yrityksen toimiala. Lisäksi verohallinnolla on käytössään laajat tietokannat ja vertailutiedot, joita hyödyntämällä voidaan tunnistaa veroriskien toteutuminen yksittäisen yrityksen toiminnassa ja kohdistaa verotarkastus tällaiseen toimijaan.

Verotarkastuksia tehdään myös satunnaisesti yrityksiin ilman erityisiä riskitekijöitä, minkä vuoksi verotarkastus voi osua keneen tahansa verovelvolliseen. Tällainen satunnaisella otannalla valittu verovelvollinen voi olla myös sellainen, jolla on vastikään ollut tarkastus muusta syystä. Vuonna 2021 verotarkastuksia toteutettiin yli 1600, kaikista verotarkastuksista 37 % johti rikosilmoitusharkintaan.

Verotarkastuksen osuminen omalle kohdalle ei kuitenkaan tarkoita, että olisi tehnyt jotakin väärin. Verotarkastus voi parhaimmillaan tuoda varmuuden omaan toimintaan siitä, että asiat ovat ainakin tarkastetulta osin kunnossa. Yhtenä verotarkastuksen tavoitteena onkin opastaa ja ohjeistaa verovelvollisia, sekä varmistua verotuksen oikeudenmukaisesta ja yhdenvertaisesta kohdentumisesta verovelvollisten kesken.

 

Voiko verotarkastus perustua ilmiantoon?

 

Toisin kuin usein luullaan, verotarkastuksen kohteeksi joutuminen ei siis voi perustua pelkästään niin sanottuun ilmiantoon tai vihjeeseen. Verotarkastus on viranomaisaloitteista toimintaa, eikä sitä siten voi pyytää omalle kohdalle eikä vastaavasti kohdistaa pyynnöstä tiettyyn verovelvolliseen.

Verotarkastuksen kohdevalinnassa verohallinnolla on käytössään oma riskienarviointi- ja toimintasuunnitelma, joita tarkastusten kohdevalinnassa noudatetaan. Vihje on yksi mahdollinen tietolähde, jota verotarkastuksen kohdevalinnassa voidaan hyödyntää. Vihjetieto voi tulla esimerkiksi toisen viranomaisen, verohallinnon työntekijän tai kenen tahansa muun toimesta, vaikkapa verovelvollisen asiakkaan antamana. Verohallinnon sivuilla on mahdollista antaa anonyyminä vihje verovilpistä.

 

Kuinka laajana verotarkastus toteutetaan?

 

Se, kuinka laajana verotarkastus lopulta toteutetaan, selviää usein vasta etukäteen tehdyn kartoituksen ja tarkastuksen edetessä ilmenneiden seikkojen perusteella. Yleensä verotarkastuksessa tutkitaan yksi tai useampi verolaji tietyltä ajanjaksolta. Verotarkastus kohdistetaan tavallisesti tuloverotukseen, arvonlisäverotukseen sekä palkkojen ja kustannusten korvausten ennakkoperintään. Yrityksen harjoittaman toimialan takia tarkastus voidaan kohdistaa esimerkiksi valmisteverotukseen. Tarkastusta voidaan laajentaa tarpeen mukaan, mikäli tarkastuksen edetessä nousee esiin asioita, jotka puoltavat tarkastuksen laajuuden kasvattamista.

Verotarkastus on mahdollista kohdistaa myös rajattuna tiettyyn veroriskiin tai tiettyihin liiketapahtumiin, joilla katsotaan olevan merkitystä tarkastuskohteen verotuksen kannalta. Verotarkastus voidaan tehdä myös vertailutietotarkastuksena. Vertailutietotarkastuksessa kerätään nimensä mukaisesti pelkästään vertailutietoja yrityksen toiminnasta ja sen liikekumppaneiden toiminnasta. Näitä tietoja hyödynnetään muiden verovelvollisten verotuksen oikeellisuuden arvioinnissa.

 

Tarkastuksen kohteena olevat verovuodet: Miltä ajalta verotarkastus tehdään?

 

Tarkastus kohdistetaan kulloinkin tarkoituksenmukaiseen ajanjaksoon. Nykyään verotarkastukset kohdistetaan pääsääntöisesti kahteen tai kolmeen verovuoteen. Tämä johtuu siitä syystä, että veronoikaisu verovelvollisen vahingoksi on tehtävä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä. Esimerkiksi verovuodelta 2023 veronoikaisu verovelvollisen vahingoksi on tehtävä vuoden 2026 loppuun mennessä.

Eräissä tapauksissa veronoikaisu vahingoksi, jota aikaisemmin kutsuttiin jälkiverotukseksi, voidaan tehdä pitemmän ajan kuin kolmen vuoden kuluessa. Verotusmenettelylaki tuntee verotuksen oikaisuajan jatkamisen kolmesta vuodesta neljään tai jopa kuuteen vuoteen. Lisäksi tunnetaan rikosperusteinen verotuksen oikaisu, jossa on omat aikarajat riippuen lähinnä syyttäjälaitoksen ja tuomioistuimen ratkaisuista.

 

Luottamuksensuoja voi estää veronoikaisun verovelvollisen vahingoksi

 

Verotusmenettelylaissa säädetty luottamuksensuoja koskee aikaisemmin annetun verohallinnon ohjeen tai verohallinnon päätöksen sitovuutta, kun myöhemmin tehdään uusi samanlaista asiaa koskeva verotusratkaisu. Luottamuksensuoja voi estää veron määräämisen tai verotuksen oikaisun verovelvollisen vahingoksi. Tähän asiaan liittyy myös niin sanottu uudelleen harkinnan kielto.

Verotarkastusten perusteella on voitu tehdä virheellisiä oikaisuja yrityksen tai sen osakkaiden vahingoksi luottamuksensuojasäännöksistä huolimatta. Verohallinto on saattanut tulkinnanvaraisessa asiassa poiketa antamansa ohjeistuksen tai tekemänsä päätöksen mukaisesta ratkaisusta. On myös tilanteita, joissa veroilmoituksen käsittelyn yhteydessä on ratkaistu tulkinnanvarainen asia verovelvollisen eduksi, mutta on sitten verotarkastuksen maksuunpanon yhteydessä tehty uusi verovelvolliselle epäedullinen tulkinta. Tämä liittyy myös niin sanottuun uudelleen harkinnan kieltoon.

Luottamuksensuojaan ja uudelleen harkinnan kieltoon liittyvissä tilanteissa yritykset tarvitsevat avuksi veroasiantuntijoita selvittämään onko mahdollisesti toimittu vastoin näitä keskeisiä verotusperiaatteita.

 

Miten verotarkastus etenee?

 

1. Verotarkastajan yhteydenotto

Verotarkastus lähtee liikkeelle verotarkastajan yhteydenotosta. Yhteydenotto on se hetki, jolloin tarkastuksen kohteeksi joutunut verovelvollinen saa tietää tarkastuksesta, tarkastuksen ajankohdasta ja aikajaksosta, jota tarkastus koskee.

2. Alkukeskustelu

Verotarkastuksen liikkeelle laittamiseksi sovitaan alkukeskustelu, jossa käydään yleisesti läpi mm. yhtiön liiketoimintaa ja siinä tapahtuneita muutoksia, omistussuhteita, sekä toimipaikkojen ja henkilöstön lukumäärää. Lisäksi kartoitetaan ja keskustellaan siitä, miten yrityksen taloushallinto, kirjanpito ja palkanlaskenta on järjestetty. Alkukeskustelussa käydään läpi millaisella prosessilla ja aikataululla verotarkastus on tarkoitus suorittaa. Alkukeskustelu käydään usein yrityksen toimitiloissa, mutta se voidaan hoitaa myös esimerkiksi puhelimessa. Joka tapauksessa asiantuntija olisi hyvä ottaa mukaan jo alkukeskusteluun.

3. Verotarkastuksen toteutus

Alkukeskustelun jälkeen verotarkastus etenee varsinaiseen tarkastusvaiheeseen, jonka pituus vaihtelee tapauskohtaisesti ja voi kestää useita kuukausia. Verotarkastajien tiedonsaantioikeudet ovat laajat. Tarkastuksessa käydään läpi usein hyvin kattavasti ja laaja-alaisesti erilaista aineistoa. Lisäksi prosessin aikana esitetään viranomaisen taholta erilaisia lisätietopyyntöjä. Verovelvollisella on laaja tiedonantovelvollisuus. Verovelvollinen on myös velvollinen kykynsä mukaan osallistumaan asian selvittämiseen. Verotarkastuksen yhteydessä voidaan hankkia tietoja myös sivullisilta, eli muilta kuin verovelvolliselta itseltään. Tällaisia ulkopuoliselta hankittavia tietoja ovat esimerkiksi verotarkastajan tekemät osto- ja myyntitiedustelut. Verotarkastuksessa voidaan myös pyytää suoraan pankeilta yrityksen ja sen osakkaiden tilitiedot.

4. Loppukeskustelu

Loppukeskustelussa käydään läpi

  • Havainnot: mitä havaintoja tarkastuksessa on noussut esiin
  • Toimenpiteet: millaisia toimenpiteitä havainnoista seuraa sekä
  • Avoimet asiat: mitä avoimia asioita on, joita verotarkastajat selvittävät ennen verotarkastuskertomuksen laatimista.

5. Verotarkastuskertomus

Verotarkastuksen lopuksi asiakas saa verotarkastuskertomuksen, jossa kootaan yhteen tarkastuksen havainnot ja niistä aiheutuvat toimenpiteet.

6. Vastine verotarkastuksessa: vältä pitkä muutoksenhakuprosessi laatimalla vastine huolellisesti ja asiantuntijaosaamista hyödyntäen

Asiakkaan on mahdollista laatia vastine esitettyyn verotarkastuskertomukseen /-luonnokseen ennen verotarkastuskertomuksen lopullista hyväksymistä. Jos veroasiantuntija on ollut tarkastuksen alusta asti mukana, tämä nopeuttaa loppuvastineiden laadintaa ja siitä koituu hyötyä asiakkaalle myös taloudellisesti. Kokemuksemme mukaan juuri verovastineiden laadinta on kustannus- ja resurssisyistä syytä laatia huolellisesti ja siten välttyä pitkiltä muutoksenhakuprosesseilta. Vastineen laadinta kannattaa jättää kaikissa tilanteissa ammattilaisen tehtäväksi.

TALVEAssa avustamme asiakkaitamme vastineiden laadinnassa. Vahvan ammattitaitomme ansiosta pystymme kiinnittämään heti alussa huomion oikeisiin seikkoihin ja toimitamme tarvittaessa yrityksen kannalta tärkeitä selvityksiä. Avustuksellamme yrityksen resurssit voidaan kohdistaa varsinaisen liiketoiminnan harjoittamiseen ja kehittämiseen.

7. Verotarkastuskertomuksen hyväksyminen ja maksuunpano

Asiakas saa verotarkastuskertomuksen, joka pitää sisällään tarkastuksessa tehdyt havainnot, asiakkaan lausunnon verotarkastuskertomusluonnoksesta ja havainnoista sekä lausunnosta aiheutuneet toimenpiteet. Tämän jälkeen tarkastuskertomuksessa esitetty verotusesitys käsitellään useimmiten viranomaisaloitteisena verovelvollisen vahingoksi tehtävänä oikaisuna, mistä asiakkaalle vielä lähetetään kuulemiskirjeellä vastinepyyntö.

Tämän jälkeen asiakas saa veron määräämis- ja oikaisupäätökset ja mikäli tarkastuksessa on havaittu, että veroa on maksettu liikaa, mahdolliset veron palautuspäätökset.

Oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle

Tarkastuksen kohteena olevan verovelvollisen edun kannalta olisi tärkeää esittää näkemykset verotarkastuksessa esiin tulleisiin seikkoihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarkastusprosessia ja viimeistään vastineessa. Aina ei kuitenkaan päästä yhteiseen näkemykseen verotarkastuksen lopputulemasta. Tällaisessa tilanteessa verovelvollisen keinona on turvautua muutoksenhakuun.

Verotarkastuksen perusteella tehtyihin verotuspäätöksiin haetaan muutosta ensiasteena oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Oikaisulautakunnan oikaisuvaatimuksen perusteella antamasta ratkaisusta on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli viimeksi mainittu myöntää valitusluvan.

Muutoksenhaun syynä voi olla verovelvollisen eriävä näkemys tapahtumien kulusta, mutta se voi johtua myös epäselvästä laintulkintatilanteesta. Toisinaan virheitä sattuu luonnollisesti myös verokarhulle. Ei ole tavatonta, että oikeuskäytännön tuntemattomuutta ja normien virheellistä tulkintaa esiintyy veronsaajapuolella. Toisinaan on esitetty vaatimuksia ilman prosessioikeudellista perustetta tai puutteellisin, jopa virheellisin perusteluin.

 

Tarvitsetko apua verotarkastuksessa?

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, ja katsotaan yhdessä, miten juuri teidän tilanteessanne kannattaa edetä. Toteutamme tapaamiset verkkotapaamisina kaikkialle Suomeen. Aloitustapaaminen on aina maksuton eikä sido mihinkään.

Varaa maksuton aloitustapaaminen

 

Näyttökysymykset ja tosiseikkojen arviointi

 

Verotarkastuksessa arvioidaan yleisesti kirjanpidon ja veroilmoituksen luotettavuutta. Samoin voidaan arvioida esimerkiksi auton ajopäiväkirjan, matkalaskujen ja muiden asiakirjojen luotettavuutta. Näyttökysymyksiä ja verovelvollisen selvitysten luotettavuutta on voitu arvioida verotarkastuksessa väärin tai tosiseikastosta tehdään virheellinen johtopäätös. Näissä tilanteissa veroasiantuntijan apu voi olla ensiarvoisen tärkeää. Jos puutteita aineistossa on, kannattaa asiantuntijan avulla pohtia ja selvittää keinoja, joilla on mahdollista saada lisää näyttöä verotarkastajien johtopäätöksiä vastaan.

Käytännössä on havaittu, että aika pientenkin muodollisten virheiden perusteella verotarkastuksessa on evätty kokonaan joidenkin kulujen vähennyskelpoisuus. Verotarkastuskertomuksessa esitetyt perustelut voivat myös olla erittäin puutteellisia. Ei ole myöskään ehkä perusteltu, miksi yrityksen esittämää selvitystä ei ole hyväksytty. Tämä voi olla hallintolain suhteellisuusperiaatteen vastaista. Näyttötaakkaa ei voida verotarkastuksissa asettaa niin korkealle, että jälkikäteinen todistelu tai näytön hankkiminen olisi käytännössä mahdotonta.

Muutoksenhaun huolellinen suunnittelu on tärkeää. Erityisesti on suunniteltava tarkkaan, miltä osin haetaan muutosta ja minkälaisia perusteita valituksen tueksi on esitettävä. Täytäntöönpanon kieltoa ja keskeytystä koskevat asiat ovat myös tärkeää ottaa huomioon.

Näytön arviointi on verotarkastuksessa usein keskeisessä roolissa. On tärkeää ymmärtää, milloin lisänäyttö on oikaisulautakunnan tai hallinto-oikeuden vakuuttamiseksi tarpeellista ja mitä lisänäyttöä voidaan saada. Esimerkiksi jos on kysymys useamman vuoden takaisista useiden työntekijöiden verovapaista matkakulukorvauksista, tiedämme että jokaisen työntekijän jokaisen tarkastuksen kohteena olevan vuoden jokaisen työmatkan selvittäminen jälkikäteen on erittäin työlästä. Joudumme harkitsemaan keinoja, joilla voimme mahdollisimman kustannustehokkaasti selvittää tosiseikastoa niin, että asiassa päätöksen tekevä taho katsoisi asian riittävästi ja luotettavasti selvitetyksi.

Kyseeseen voivat tulla ajopäiväkirjojen ohella esimerkiksi kalenterimerkinnät, työvuorolistat, selvitystä ajetuista reiteistä kuten rajanylitystiedot, mahdollisesti gps-pohjaiset tallenteet, gsm-operaattorilta saatavat tukiasematiedot, pankkikortin maksutiedot esimerkiksi auton tankkauksesta, kaupassakäyntikuitit ja työmatkalla tavattujen henkilöiden todistukset. Lisäksi on hyödyllistä ko. tapauksessa esittää selvitys oikeuskäytännöstä, jonka mukaan kalenterimerkinnöillä voitiin riittävästi ja luotettavasti osoittaa työmatka tehdyksi. Näin jokaisen tosiseikaston esittämisessä mennään tarvittaessa ruohonjuuritason detaljeihin saakka. Tietenkin on huomioitava lisänäytön hankkimisesta syntyvät kustannukset verrattuna verointressin määrään.

Käytännössä suuri osa oikaisulautakunnan ja hallinto-oikeudessa hävityistä jutuista perustuu väitteenvaraiseksi jääneeseen perusteluun. Vaikka asia on yrittäjälle itselleen selvä, tärkeintä on vakuuttaa myös asian päättävä oikaisulautakunta tai hallinto-oikeus. Näytön arvioimisesta TALVEAlla on pitkä ja laaja kokemus, jota toivomme pääsevämme jakamaan asiakkaidemme hyödyksi.

 

Verotarkastus tulossa: Miten kannattaa toimia?

 

Verotarkastuksen perusteella maksuunpannuilla veroilla on usein raskas ja pitkä valitusprosessi, joten huolellinen valmistautuminen verotarkastukseen on kustannustehokasta ja säästää yrityksen resursseja.

Kun verotarkastaja ilmoittaa verotarkastuksesta, on syytä olla yhteydessä ammattilaiseen. Kun yhteistyö aloitetaan varhaisessa vaiheessa, on mahdollista käydä yhdessä ammattilaisen kanssa läpi tarkastuksen kulkua ja aineistoa, sekä laatia tarvittavia selvityksiä. Varaa maksuton etätapaaminen täältä!

TALVEAssa toimimme asiakkaan puolesta yhteyshenkilönä viranomaisen suuntaan ja osallistumme alku- ja loppukeskusteluihin. Avustamme laatimaan ja vastaamaan tarvittaviin selvityspyyntöihin ja verotarkastukseen annettavan verovastineen.

Käytännössä ammattilaista ei tule kuitenkaan usein otettua mukaan varsinaiseen verotarkastusvaiheeseen. Mikäli näin on käynyt ja verotarkastuksessa uhkaa tulla maksuunpantavia veroja, kannattaa ammattilainen ottaa mukaan viimeistään vastineen laatimisvaiheeseen. Kts. kohta Vastine verotarkastuksessa: vältä pitkä muutoksenhakuprosessi laatimalla vastine huolellisesti ja asiantuntijaosaamista hyödyntäen

 

Mistä apua verotarkastukseen?

 

Verolainsäädäntö on nykyisin monimutkaista, näytön arviointi on tärkeässä roolissa. Valituksen tekemisessä tarvitaan vahvaa osaamista paitsi itse vero-oikeuden, myös prosessioikeuden säännösten osalta. Pelkkä lainsäädännön tunteminen ei yksin riitä, tarvitaan myös julkaistun ja julkaisemattoman verotus- ja oikeuskäytännön vahvaa tuntemusta.

Lisäksi Euroopan Unionin lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö vaikuttaa yhä enemmissä määrin myös vero-oikeuden alueella. Tarvitaan myös kirjanpidon ja taloudellisen tuntemuksen osaamista. Vero- ja lakiasiantuntija on turvallinen valinta verotarkastukseen juuri mahdollista muutoksenhaun tarvetta silmällä pitäen. Kuten jo aikaisemmin todettiin, kokemuksemme mukaan suuri osa hävityistä jutuista perustuu väitteenvaraiseksi jääneeseen perusteluun. On tärkeää pystyä vakuuttamaan myös asian ratkaiseva oikaisulautakunta tai hallinto-oikeus.

Tarkastettavaa aineistoa ovat usein kirjanpitoaineisto, tilinpäätös sekä tositeaineisto ja näiden lisäksi myös mm. hallintoelinten pöytäkirjat, toimitusasiakirjat, erilaiset ohjesäännöt, kirjeenvaihto, kauppakirjat, sekä erilaiset sopimukset, jotka liittyvät liiketoimintaan. Tällaisia liiketoimintasopimuksia ovat esimerkiksi työ-, toimitus-, alihankinta- ja rahoitussopimukset. Niin ikään tarkastuksessa voidaan huomioida palkkakirjanpito ja tilintarkastajien raportit.

Tarkastettava aineisto on siten laaja ja on erityisen tärkeää, että verotarkastuksessa asiakkaan apuna on sellainen taho, joka hallitsee koko tarkastettavan aineiston. Me TALVEAssa osaamme ottaa huomioon myös mm. erilaiset sopimusoikeudelliset näkökohdat, niin työ- kuin liiketaloudellisessakin kontekstissa. Lisäksi teemme tiiviisti yhteistyötä tilintarkastajiemme kanssa, jotka antavat meille tarvittaessa lausuntoja ja näkemyksensä mm. erilaisista tilintarkastajien ja sisäisen tarkastuksen raporteista.

 

Yleiset virheet verotarkastuksessa: Mitkä asiat verottajaa kiinnostavat?

 

Yrityksen ja sen osakkaiden sekä toisaalta useamman intressiyhteysyrityksen väliset liiketoimet, kuten omaisuuden luovutukset puolin ja toisin sekä käyvän arvon mukainen hinnoittelu konserniyritysten välisissä liiketoimissa, ovat verotarkastuksessa usein suurennuslasin alla. Virheitä luonnollisesti toisinaan tapahtuukin. Parhaiten verotukseen ja verotarkastukseen voi varautua varmistumalla jo etukäteen mm. keskinäisten liiketoimien hinnoittelun markkinaehtoisuudesta, kulujen jakautumisesta yhtiöiden kesken ja tulojen ja menojen oikeanlaisesta käsittelystä ja kohdistamisesta.

Tyypillisiä ongelmia aiheuttavia tapauksia ovat myös osakaslainat, varausten ja arvonalaskirjausten vähennyskelpoisuus, virheellinen tulon tai menon jaksottaminen ja kulun katsominen kokonaan vähennyskelvottomaksi.

Kokemuksemme mukaan huomiota kiinnitetään myös esimerkiksi osakkaiden edustus- ja matkakuluihin, työntekijöiden henkilökuntaetuihin, sekä matkalaskuihin. Välillisen verotuksen ollessa tarkastuksen kohteena, huomiota kiinnitetään muun muassa yrityksen omistuksessa oleviin koneisiin, laitteisiin ja kulkuneuvoihin, sekä esimerkiksi virkistys- ja edustuskulujen arvonlisäverokohteluun. On myös hyvä muistaa, että virheet tuloverotuksen alueella usein myös vaikuttavat välillisen verotuksen virheisiin.

 

Peitelty osinko osakeyhtiöiden ja osakkaiden verotuksessa

Osakeyhtiöiden tuloverotuksessa nousee usein esille peiteltyä osinkoa koskevat säännökset. Peiteltynä osinkona on verotettu esimerkiksi tilanteita, joissa yhtiön omaisuus on ollut osakkaan tai tämän lähipiirin käytössä alihintaan tai vastikkeetta. Osakas on ehkä käyttänyt yhtiön autoa omiin yksityisajoihin tai käyttänyt yhtiön omistamaa huoneistoa ilman vuokraa tai ilman asuntoedun verotusta. Näyttövelvollisuus esimerkiksi osakkaan tai tämän lähipiirin ja yhtiön välisten toimien markkinaehtoisuudesta on viime kädessä yhtiöllä ja osakkaalla. Peitellyksi osingoksi katsottava määrä lisätään yhtiön tuloon ja se on saajalleen kokonaan ansiotuloa (1.1.2023 alkaen, aikaisemmin 75 % ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa).

Kirjanpidon ja veroilmoituksen ollessa epäluotettava, verotus voidaan toimittaa arvioverotuksena. Tuoreen KHO:n oikeuskäytännön (esim. KHO 2021:88) mukaan arvioverotuksen edellytysten olemassaoloa ei olla aina ole tutkittu verotarkastuksessa riittävän huolellisesti. Tällaisten kysymysten osalta keskeisessä asemassa on veroasiantuntijan vahva osaaminen substanssi- ja prosessioikeuden normien soveltamisesta, vero- ja oikeuskäytännön tuntemus, sekä vahva käytännön kokemus vastaavista tapauksista ja prosesseista.

 

Veronkorotus ja muut seuraamukset

 

Veronoikaisulla verovelvollisen vahingoksi määrätyille veroille tulee myös seuraamuksia, joita ei tässä yhteydessä voida yksityiskohtaisesti käsitellä. Verotarkastuksen yhteydessä maksuunpantaville veroille määrätään myös veronkorotus, joka on tuloverotuksessa lähtökohtaisesti kaksi prosenttia lisätylle tulolle. Vaihteluväli on kuitenkin suuri jopa 3–10 % lisätyn tulon määrästä. Oma-aloitteisissa veroissa kuten arvonlisäverotuksessa veronkorotus voi olla 15–50 % lisätyn veron määrästä.

Verolle määrätään myös viivästysseuraamukset – viivästyskorko on pääsääntöisesti Suomen Pankin viitekorko lisättynä 7 prosentilla. Maksuunpannuille veroille määrätty viivästyskorko voi siten olla huomattavan korkea verrattuna markkinakorkoihin.

 

Verorikosprosessi verotarkastuksen jatkeena

 

Totesimme alussa, että verotarkastuksista noin kolmannes on johtanut rikosilmoitusharkintaan. Viitattu tilasto ei kerro, miltä osin ilmoitus todella tehtiin, esitutkinta suoritettiin ja syyteharkinta johti syytteen nostamiseen ja kuinka useassa tapauksessa tuomio oli syyksi lukeva. Tämäkin mahdollisuus on tärkeää ottaa huomioon kaikessa toiminnassa jo etukäteen.

Veropetos ja kirjanpitorikos sekä niiden törkeät tekomuodot törkeä veropetos ja törkeä kirjanpitorikos edellyttävät teon tai laiminlyönnin tahallisuutta. Veronkorotuksissa tuottamus- ja tahallisuusarvostelusta luovuttiin pääosin jo vuonna 2017, mutta verorikos edellyttää tahallisuutta.

Verotuksessa määrätty veronkorotus ei voi olla osoitus siitä, että kysymys on ollut tahallisesta teosta. Verorikosprosessissa tahallisuusarvostelu on periaatteessa ollut aina itsenäinen. Käytännössä syyttäjän pitäisi pystyä osoittamaan ja vakuuttamaan käräjäoikeus, että kyse on ollut tahallisesta menettelystä verojen välttämiseksi.

Vero- ja kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön täyttyminen torjutaan yksinkertaisimmillaan osoittamalla, että kyse ei ole voinut olla tahallisesta virheellisestä menettelystä, koska verovelvollinen on toiminut verotuksessa ja kirjanpidossa vilpittömästi ja elävän elämän tosiseikaston ja verolain tuohon tosiseikastoon liittämän seuraamuksen mukaisesti. Kysymys on voinut olla tulonhankinnasta johtuneena menona verotuksessa vähennetystä erästä, joka on aiheutunut verotettavan tulon hankinnasta. Verovelvollinen on ehkä jättänyt ilmoittamatta itse verovapaaksi luulemansa tulon, joka verosäännöksen mukaan on kuitenkin veronalaista tuloa.

Erehtyminen vero-oikeudellisesti tulkinnanvaraisessa asiassa ei voi täyttää veropetoksen tunnusmerkistöä. Tulkinnallista asiaa arvioidaan kuitenkin objektiivisesti – pitääkö myös veroasiantuntija tapausta tulkinnanvaraisena?  Asiaa ei lähestytä tavallisen kansalaisen omasta subjektiivisesta näkökulmasta. Nämä ovat hankalia tilanteita. Jos herää kysymys siitä, onko joku tulo verovapaata tai kulu vähennyskelpoista, asia on syytä varmistaa veroasiantuntijalta.

Tahallisuutta arvioitaessa voi olla kyse tilanteesta, jossa verovelvollisen kannalta on kaksi eri toimintalinjaa käytettävissä. Yhtiössä on valittu virheellinen tapa toimia, joka johtaa raskaampaan veroseuraamukseen. Jotta konsernissa konserniavustus olisi vähennyskelpoinen, pitäisi siitä olla tehtynä jo tilikauden aikana vähintään hallituksen päätös jaettavan konserniavustuksen enimmäismäärästä. Virheellinen tapa on tehdä päätös konserniavustuksesta vasta tilinpäätöshetkellä. Käytännössä on kiusaus jälkikäteen päivätä tilikauden päättymisen jälkeen tehty päätös tilinpäätöskaudelle. Tarkkaan ottaen tämä varsin viattomalta tuntuva teko voi olla veropetos, koska päätöstä ei ollut tehty vaadittavalla tavalla tilikauden aikana.

 

Ohjeita ja lisälukemista

Edellä on käyty läpi verotarkastusprosessia, josta verohallinto on antanut ohjeen Hyvä verotarkastustapa (22.1.2018). Ohjeessa on mm. koottu ne lainsäännökset, joihin verotarkastus ja siinä käytettävät menettelyt perustuvat. Verotarkastukseen liittyvät kiinteänä osana myös veroprosessin muut säännöt, kuten viranomaisaloitteisen oikaisun edellytykset, tästä on annettu ohje Verotuksen muuttaminen viranomaisaloitteisesti (2.3.2021).

Verotarkastusprosessi voi joskus olla samanaikainen rikosprosessin kanssa, jolloin on hyvä tutustua verohallinnon ohjeessa Rikosoikeudenkäynnissä sovellettava itsekriminointisuoja ja sen vaikutus verotusmenettelyssä kerrottuihin seikkoihin (30.9.2016).

 

Kaipaatko lisätietoa? Soita minulle, niin keskustellaan aiheesta tarkemmin.

 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, ja katsotaan yhdessä, miten juuri teidän tilanteessanne kannattaa edetä. Aloitustapaaminen on aina maksuton eikä sido mihinkään. Ota meihin yhteyttä alla olevalla lomakkeella, varaa maksuton etätapaaminen tai soita myyntiimme 040 191 1545.

Juhani Lehtosaari - OTK, veroasiantuntija

Juhani Lehtosaari
OTK, veroasiantuntija
040 687 7619
juhani.lehtosaari@talvea.fi

 

Juhani on kokenut verotuksen syväosaaja, joka on toiminut ennen TALVEAan siirtymistä mm. verohallinnossa tuloverotuksen johtavana veroasiantuntijana. Juhani avustaa asiakkaita mm. verotarkastuksissa, verovalitusasioissa, verotuksen muutoksenhaussa sekä laajasti yrityksen ja osakkaan verotukseen liittyvissä kysymyksissä.

 

Ota meihin yhteyttä!

Kiinnostuitko TALVEAn palveluista tai etkö ole varma, millaista apua tarvitset?
Laita meille viestiä, niin vastaamme mahdollisimman pian.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Tutustu TALVEAn tietosuojaselosteeseen. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.

Palvelut

Haluatko lisätietoja palveluistamme?

Jätä yhteydenottopyyntö, varaa maksuton etätapaaminen tai soita osaavaan myyntiimme 040 191 1545. Räätälöidään sinulle sopiva palvelukokonaisuus.