Omistajanvaihdos verotuksellisesta näkökulmasta; käytännön esimerkkejä ja kysymyksen asetteluja

Petteri Ruotoistenmäki

Osakkeiden tai osuuksien luovutus on usein yksi yritystoiminnan luovuttajan ja luovutuksensaajan elämän merkittävimpiä tapahtumia. Vaikka verotus on sinänsä vain liitännäistapahtuma, niin tapansa mukaisesti myös verokarhu on läsnä luovutustilaisuudessa.

Voimassa olevien verotukseen vaikuttavien säännösten määrä ja muuttumistahti on niin suuri, että itse verokarhukaan ei taida tietää, mitä kokonaisseuraamuksia kullakin toimenpiteellä on. Tässä kirjoituksessa valaisen muutaman käytännön esimerkin avulla, miten sekä kirjanpito että yhtiöoikeus vaikuttavat kokonaisverotukseen veronormien ohella. Kirjoitus on asian monitahoisuudesta johtuen väistämättä hieman vaikeasti avautuva, mutta tarkoitukseni on myös osoittaa, kuinka monenlaisessa tilanteessa TALVEA:n asiantuntijoiden kokemus voi auttaa luovimaan ohi läpitunkemattomalta näyttävän karikon. Toivottavasti lukija löytää myös muutaman vinkin omaa tilannettaan koskien.

Erityisesti pyydän muistamaan, että allaesitetyt mallit eivät sellaisenaan sovellu mihinkään toiseen tilanteeseen, koska pienetkin nyanssit voivat muuttaa tulkintoja tai kannattavuuslaskentaa. Edelleen verotus- ja oikeuskäytäntö ovat jatkuvassa muutostilassa, minkä vuoksi ennakkoratkaisu on asiassa usein tarpeen.

Avustamismahdollisuudet pähkinänkuoressa

Heitä varten, jotka haluavat keskittyä yritystoimintaan eivätkä lukea vaikeaselkoista veroliturgiaa, ilmoitan olevamme käytettävissä kaikentyyppisiä talous-, laki-, vero- ja tilintarkastussektorin kysymyksiä ratkaisemaan. Tyypillisesti olemme verotuksellisesta näkökulmasta voineet avustaa järjestelyn yhteydessä

– valitsemaan osingonjaon ja muun varojen jaon verotuksen kannalta parhaimman mallin

-huomioimaan tulevan osakkeiden luovutusvoiton verotuksen kannalta parhaan mallin

-optimoimaan järjestelymallin perintö- ja lahjaverotuksen kannalta

-tapauskohtaisesti vaikuttamaan yhtiön verotukseen mm. kuluvarantojen hyödyntämisen ja yritysjärjestelyjen kautta

-varainsiirtoveron määrän optimoinnissa

-ostajan kohdalta myös em. seikkojen optimoinnissa, tapauskohtaisesti sekä ostajan että myyjän kohdalla.

Järjestelyn hyödyt ovat aina niistä aiheutuvia kustannuksia suuremmat. Seuraavana on joitakin esimerkkejä, joiden lukemisen asemesta voi myös vain soittaa TALVEAn asiantuntijoille, mikäli asiaa tuntuu vaikealta tai muutoinkin, jos lisäkysymyksiä syntyy.

Esimerkki 1, sukupolvenvaihdos ja yritysmuodon muutos

Aloitetaan tapauksella, jossa isä on Ky:n vastuunalainen yhtiömies ja poika jatkaa toimintaa. Yhtiön taseessa on nostamattomia voittovaroja ja tarkoitus on samassa yhteydessä muuttaa Ky Oy:ksi. Käytännössä usein isä ei halua nostaa kaikkea yksityistilinsä positiivista saldoa. Tällainen tilanne on hoidettu siten, että isä tekee verovapaasti tarvitsemansa yksityisnoston ja lahjoittaa yhtiöosuutensa pojalleen, joka nostaa ennen yritysmuodon muutosta likimain loput yksityistilin positiivisesta saldosta, jonka jälkeen Ky muutetaan Oy:ksi ja poika voi niin halutessaan sijoittaa varat takaisin yhtiöön omaksi pääomaksi tai jättää velaksi. Toimintajärjestystä ei voi muuttaa, koska jos varat jätetään yhtiömuodon muutoksessa nostamatta, niin omaa pääomaa ei ilmeisesti nykysäännösten perusteella voisi nostaa Oy:stä verovapaasti luovutusvoiton verotuksin osakkeen hankintamenoa vastaan, koska sijoitusta ei mahdollisesti katsottaisi pojan itsensä tekemäksi, vaan varojen jako verotettaisiin osingonjakona.

Jos isä jatkaisikin vielä yritysmuodon muutoksen jälkeen Oy:n omistajana ja luovuttaisi osakkeensa pojalleen myöhemmin haluamatta esim. nostaa yhtiön tasetta kuivaksi sinne sijoittamistaan varoista, niin ennen luovutusta tulisi esim. sijoittaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto osakepääomaan, jotta niiden palauttaminen pojalle ei menisi osinkoverolle, koska hän ei itse ole sijoitusta tehnyt. Toimenpiteiden tekeminen oikeassa järjestyksessä voi säästää perheen varoja merkittävästi.

Esimerkki 2, pienkonsernin perimys ja luovutus

Toisena ja jo monitahoisempana esimerkkinä otan Emo Oy:n, joka omistaa varsinaisen liiketoimintaa harjoittavan Tytär Oy:n osakkeet. Emo Oy on päätynyt omistajilleen perimystapahtuman kautta. Emoyhtiöllä ei ole varsinaista muuta toimintaa kuin omistaa liiketoimintayhtiön osakkeet ja vuokrata sille toimitiloja. Emo Oy:n taseessa Tytär Oy:n osakkeiden hankintameno on olennaisesti matalampi kuin Tytär Oy:n osakkeiden käypä arvo ja Tytär Oy:n taseessa on oman pääoman eränä edellisten tilikausien voittoa Tytär Oy:n osakkeiden käyvän arvon verran.

Ensimmäisessä vaiheessa perinnönsaajien on päätettävä, jatkavatko he yrityksen toimintaa ja haluavatko hyväkseen merkittävän perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen. Kokonaisuudessa on punnittava myös, miten perukirjassa painotetaan arvostusta eri hyödykkeille suhteessa perintöverotukseen ja tuloverotukseen, toki muutoksenhaku arvostukseen on mahdollinen jos esim. luovutus ulkopuoliselle ostajalle ei tapahtuisikaan arvioituun hintaan. Jos he haluavat huojennuksen, heidän kannattaa tällöin sitoutua toiminnan jatkamiseen vähintään viideksi vuodeksi, jotta huojennus ei tule maksuun korotettuna. Joka tapauksessa omistajat saavat Emo Oy:n osakkeet perimyshetkiseen käypään arvoon, joten heidän kannattaa luovutusvaihtoehdossa ensisijaisesti myydä Emo Oy:n osakkeet verrattuna tilanteeseen, että Emo Oy myy Tytär Oy:n osakkeet, koska Emo Oy todennäköisesti ei voi tehdä sitä verovapaasti. Toisaalta Tytär Oy voi tässä tapauksessa jakaa Emo Oy:lle verovapaan osingon, jonka jälkeen Emo Oy voi myydä Tytär Oy:n osakkeet halvalla; osinkomallissa on sekin etu, että jos Emo Oy olisi myynyt Tytär Oy:n osakkeet varoja ensin osinkona jakamatta, niin luonnollinen henkilö ostajana olisi joutunut hakemaan suuremman rahoituksen osakkeiden hankkimiseen ja nostaessaan varoja ostetusta yhtiöstä ostaja olisi joutunut maksamaan osinkoveron. Kun taas toimitaan niin, että myyjä jakaa verovapaana osinkona (myyjän arvioimme joutuvan varsinaisesta kauppahinnasta maksamaan luovutusvoiton veron) itselleen kauppahinnan verran Tytär Oy:n varoja, niin ostaja järjestäessään yhtiölle rahoitusta ei joudu maksamaan yhtiön varoista mitään verokulua.

Emo Oy:n myydessä Tytär Oy:n osakkeet esim. 1000:lla, veroa voi mennä 200. Kun Emo Oy jakaa verovapaata osinkoa ennen myyntiä 1000, kauppahinta voi olla 1 ja verokulua ei ole.

Kyse on siis siitä, että ymmärretään oman pääoman rakenteen merkitys suhteessa eri luovutusmuotojen verotukseen.

Edullisinta perijäosakasmyyjälle olisi silti myydä perityt osakkeet ja ostajahan voi vaikka fuusioida verovapaasti ostamansa yhtiöt, Tytär Oy:stä saatava fuusiovoitto ei ole verotettavaa tuloa Emo Oy:lle. Rahoittajan kannalta saattaa joskus konsernikokonaisuuden rahoittaminen näyttäytyä riskisemmältä kuin pelkän liiketoimintayhtiön rahoitus, mikä voi pakottaa etsimään parasta mallia tietyn järjestelymallijoukon sisältä. Muita mausteita järjestelyyn voi tuoda esim. se, että yhtiöiden sisällä on varallisuutta, mitä ostaja ei halua ostaa tai myyjä myydä, tai ko. tapauksessa esim. ostaja haluaa ostaa myös toimitilakiinteistön, jolloin on mietittävä, miten se saadaan myytyä, voidaanko esim. jakaa Emo Oy sijoitusvarayhtiöön ja Tytär Oy:n osakkeet omistavaan kiinteistöyhtiöön ja kohdistaa kokonaisuudelle perintöverotettua arvoa siten, että myyjäosakkaat eivät joudu luovutuksestaan verolle. Ostajan kannalta tällöin yleensä mietitään, mikä merkitys on annettava sille, että kiinteistön käypä arvo on olennaisesti suurempi kuin poistamaton hankintameno ja kiinteistöön osakeyhtiön sisällä ostettuna liittyy piilevä verovelka, jonka johdosta ostaja ei ole halukas maksamaan niin paljon kauppahintaa, kuin ostaessaan pelkän toimitilarakennuksen ja voidessaan aloittaa veropoistot käyvistä arvoista. Hintaan vaikuttaa tällöin myös varainsiirtovero ja arvonlisäverotuksen puolella siirtyvän tarkistamisvastuun määrä.

Toimintamallin valintaan voi vaikuttaa myös esim. se, että jos ostaja edellyttää luovutuksen kohteeksi liiketoimintaa ja emoyhtiössä on vähentämättömiä tappioita, niin mahdollisesti verotettavaa luovutusvoittoa voi tasata konserniavustuksella tai jos molemmat yhtiöt eivät harjoita elinkeinotoimintaa eikä niitä saateta sitä harjoittamaan, niin yhtiöt fuusioimalla voidaan päästä hyödyntämään toisen yhtiön vähentämättömiä tappioita.

Jos esimerkissä päätetäänkin jatkaa toimintaa itse, niin ensimmäiseen perintötapahtumaan perustavaa luovutusta voi seurata esim. yritysjärjestely, jossa voidaan pyrkiä luomaan perhekohtaisia sijoitusyhtiöitä osingonjaon joustavuuden lisäämiseksi ja sitä kautta osinkoverotuksen edullistamiseksi. Näiden järjestelyiden oheisseuraamuksena saattaa konsernin osakkeiden verotuksellinen varallisuus kohota siten, että osingonjaon verotus merkittävästi kevenee, vaikka sitä ei järjestelyssä haeta. Nämä tilanteet on tärkeä tunnistaa ja jos välttämätön järjestely on tehtävä, niin se kannattaa tietysti tehdä tavalla, jolla myös veroetu saadaan, jos se kerran on samalla saatavissa. Järjestelymallista riippuen osingonjaon pohjana oleva nettovarallisuus saattaa kaksin- tai kolmikertaistua, millä voi tietysti olla kielteinen vaikutus perintö- ja lahjaverotukseen, mikäli tätä ei ole osattu huomioida ja toimia oikeassa järjestyksessä.

Esimerkki 3, omien osakkeiden hankinta ja jatkojärjestelyt, erilajiset osakkeet

Tässä tapauksessa Liiketoiminta Oy:n on aluksi ollut tarkoitus hankkia omat osakkeensa muutamalta omistajaltaan ja omistajiksi ovat jäämässä sisarukset, jotka ovat saaneet osakkeensa lahjaksi vanhemmiltaan. Tapauksen seikasto kokonaisuutena huomioiden sisarusten usein kannattaa perustaa Holding Oy, joka hankkii ns. rahaa rahalla hankkiessaan Liiketoiminta Oy:n osakkeet sellaisenaan ja jakaa osingon verovapaasti Holding Oy:lle sen jälkeen, kun myös sisarusten omistus on saatu järjesteltyä Holding Oy:öön. Holding Oy voi maksaa kauppahinnan verovapaana nostamallaan osingolla. Näissä tilanteissa voi syntyä mielenkiintoisia jatkotilanteita esim. kun Holding Oy:öön on sijoitettu varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, niin sen saattaa päästä verovapaasti palauttamaan osakkailleen varoja lahjaverotettua osakkeen hankintamenoa vastaan. Lainvoimaa vailla olevassa oikeuskäytännössä on ilmeisesti päästy palauttamaan myös realisoitumatonta arvonnousua luovutusvoiton verotuksin peitellyn osingon asemesta, mutta tätä tilannetta on tässä vaiheessa vielä viisainta seurata sivusta. Järjestelyssä on usein selvitettävä, onko tapauksessa käytettävä erilajisia osakkeita, mikä määrä niitä on annettava kenellekin, voidaanko yritysjärjestelyissä korvamerkitä osakkeita ja onko luovutusten tai varojenjaon välillä syytä pitää väliä ja kuinka paljon.

Keskusverolautakunnan lainvoimaa vailla olevan ennakkoratkaisun mukaan osakevaihdossa syntynyttä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa pystyisi jakamaan eli palauttamaan osakkeen hankintamenoa vastaan 1:1, mikä merkitsisi tapauskohtaisesti kokonaisverottomuutta. KHO:ssa on vireillä veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituslupahakemus, jossa he vaativat, että myös erilajisille osakkeille suunnattu varojenjako pitää tulla verotetuksi kaikille osakesarjoille jaettuna, kun yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa erilajisten osakkeiden erioikeudesta varojenjakoon. Tilannetta seurataan ja otetaan huomioon kokonaisjärjestelyssä ja luonnollisesti vaihtoehtoinen malli on jo kehitetty ja käytössä.

Esimerkki 4, liiketoiminnan kauppa ja yhtiön purku tai fuusio

Ostaja voi saadakseen poistoina vähennettävää kuluelementtiä haluta tehdä kaupan liiketoimintakauppana osakkeiden hankkimisen asemesta. Tällöin usein nousee esille kysymys siitä, voiko yhtiö hankkia tämän jälkeen omistajiltaan osakkeita ja lopulta osin tulla esim. fuusioiduksi jäljelle jääneeseen omistajayhtiöön tai puretuksi. Tällaisessa tapauksessa olemme neuvoneet, että kun liiketoimintayhtiötä omistaa myös osakeyhtiö, jonka on tarkoitus jäädä ainoaksi omistajaksi, niin järkevintä on että tuo osakeyhtiö ostaa liiketoimintansa myyneen yhtiön osakkeet muilta omistajilta ja sitä ei fuusioida, vaan ostajayhtiö saa kauppaan tarvitsemansa varat verovapaana osingonjakona ja sen osakkaat hyötyvät jatkossa merkittävästi suuremmasta edullisesti osingosta.

Toimintamalli luonnollisesti valitaan tapauskohtaisesti ja sen valintaan vaikuttaa myös muut ennen tätä ja tämän jälkeen tehtävät järjestelyt. Voi olla niin, että yksittäinen järjestely sellaisenaan on verotuksellisesti hyväksyttävä, mutta yhdessä toisen järjestelyn kanssa merkitsee veronkiertoa, jonka seurauksena verokustannus nousee suureksi.

Esimerkki 5, myyntiä edeltävät taseen keventämistoimet

Usein myytävä osakeyhtiö jaetaan nettovarayhtiöön ja liiketoimintayhtiöön, jotta ostaja voi hankkia liiketoimintayhtiön osakkeet. Saattaa olla kuitenkin niin, että myyjä ei voikaan jakaantumisen kautta jakaa yhtiöitä halutessaan säilyttää liiketoimintayhtiön sopimuskannan voimassa. Tällöin yksi keino voi olla esim. sijoittaa liiketoimintayhtiön varoja omistajansa toiseen liiketoimintayhtiöön sen osakkeita vastaan ja osittaisjakaa sitten tuon liiketoimintayhtiön osakkeet omistajalleen, koska vaikka varojenjaossa ei voida käyttää Y-tunnuksen säilyttävää osittaisjakautumista, niin liiketoimintayhtiön osakkeet on oikeuskäytännössä katsottu voitavan jakaa osittaisjakautumisella toiseen yhtiöön. Tälle toimintamallille ei ole vielä tiedossa hyväksyvää verotus- tai oikeuskäytäntöä ja usein syytä onkin tutkia toimintamallia yhdessä haettavan ennakkoratkaisun kanssa. Voinee luvata, että jos esim. Y-tunnuksen säilyttäminen ei ole tarpeen ja halutaan eriyttää myytävä liiketoiminta varoista ja aikaa toimenpiteeseen on käytettävissä vain vähän, niin liiketoimintakokonaisuus voidaan tapauskohtaisesti sijoittaa tytäryhtiöön sen osakevastiketta vastaan ja myydä tuon tytäryhtiön osakekanta, etenkin kun liiketoiminnan myynnissä ja osakkeiden myynnissä tuloutuu liiketoiminnan luovuttavan yhtiön verotuksessa sama verotettavan tulon määrä. Nämä toimet, kuten kaikki muukin edellä, pitää tutkia tapauskohtaisesti.

Lopuksi

Elävän elämän kirjo tuo jatkuvasti vastaan mitä erilaisempia tilanteita, joihin jokaiseen on sovellettava aivan omaa toimintamalliaan, joka löytyy vain omistajan tahtoa kuuntelemalla ja yrityksen lukuja tulkitsemalla. Viimeisin merkittävä useimpiin edellä mainittuihin esimerkkeihin vaikuttava lakimuutos oli säätää sijoitetun vapaan oman pääoman varojenjako/palautus osinkoverolle silloin, kun ei osoiteta, että varojensaaja on itse tehnyt sijoituksen 10 vuoden sisällä. Vielä tämän vuoden ajan on monissa tapauksissa mahdollista, esim. vanhempien tehtyä ennen vuotta 2014 sijoituksen nyt lasten omistamaan ja lahjoituksena saamaan yhtiöön, palauttaa nuo varat lapsille käytännössä verovapaasti. Ensi vuonna palautuksesta menisi tällöin osinkovero.

Yritystoiminnan luovutuksessa eri toimintamallien verovaikusten ero voi olla erittäin suuri ja piinallisen harva tunnistaa kaikki asiaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet. TALVEAn asiantuntijat auttavat mielellään kaikin puolin parhaimman mallin löytämisessä.

Petteri Ruotoistenmäki
Verolakimies, OTK
TALVEA Oy

Talous-, Laki-, Vero- ja Tilintarkastuspalvelut
Pakkahuoneenkatu 12 B 19
90100 Oulu
p. +358 50 5259 586
petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi

www.talvea.fi

Tutustu myös muihin blogi-kirjoituksiimme

Pin It on Pinterest