Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) 107 artikla määrittelee sisämarkkinoille sopimattoman, kilpailua vääristävän valtiontuen, 108 artikla valtiontukeen liittyvät menettelyt. SEUT 109 artiklassa annetaan komissiolle valta antaa asetuksia 107 ja 108 artiklojen soveltamisesta sekä vahvistaa ne tukimuodot, joihin 108 artiklan menettelyjä ei sovelleta. Seuraavassa linkki (SEUT):
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/…
Komissio on antanut ns. de minimis -asetuksen 1407/2013, jonka mukaan vähämerkityksiseen tukeen ei sovelleta SEUT 107 artiklan 1 kohtaa valtiontuesta. De minimis tuki voi pääsääntöisesti olla yhdelle yritykselle kolmen vuoden aikana enimmäismääränä 200.000 euroa. Tuohon summaan lasketaan kaikki kunkin yrityksen tuolla aikavälillä saamat tuet ja tuen myöntäminen on määrämuotoista. Seuraavassa on linkki komission asetukseen:
http://ec.europa.eu/…/legislat…/de_minimis_regulat…
Käsitykseni mukaan, mikäli tuki annettaisiin väistötiloina kullekin kauppahallissa vuokralla olevalle yritykselle, de minimis -tuen määrä per yritys jäisi vähäiseksi. Julkisuudessa on käsitelty väistötilakustannusta kokonaissummana, joka ei mielestäni ole oikea tapa käsitellä tukea silloin, kun siitä hyötyjäksi on katsottava kukin kauppahallissa vuokralla oleva yrittäjä.
De minimis -menettelyjen noudattamisen tärkeyttä on tuoreessa oikeuskäytännössä käsitelty mm. ennakkopäätöksessä KHO 2018/708:
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/muut/2018/201800708…
Luonnollisesti toinen asia on, minkä katsotaan kuuluvan kaupungin toimialaan ja mikä on oikeasuhtainen toimi, johon veronmaksajien varoja kannattaa panostaa, siihen en ota tässä kantaa.
Petteri Ruotoistenmäki, lakimies
