- Voitteko toimittaa päästötiedot?
- Miten vähennätte energiankulutusta?
- Onko kalustonne vähäpäästöinen?
- Pystyttekö osoittamaan, että tuotanto on energiatehokasta?
Vihreä siirtymä saattaa tuntua kalliilta ja ylimääräiseltä työltä. Monelle se on kuitenkin kiinnostava mahdollisuus uudistua ja päivittää esimerkiksi kalustoa. Yleensä ongelma ei ole investointitarpeen tunnistaminen, vaan sen vaatima pääoma.
Kokosimme kolme tyypillistä tilannetta, joissa pk-yritys kohtaa vastuullisuusvaatimuksia käytännössä. Samalla käymme läpi, millaista vihreän siirtymän rahoitusta on ja mitä se yritykseltä edellyttää.
Tilanne 1: Konepaja, jonka asiakas alkaa kysyä energiankulutuksesta ja päästöistä
35 henkilöä työllistävä konepaja valmistaa komponentteja kansainväliselle teollisuusyritykselle. Yksi asiakas vastaa lähes kolmasosasta liikevaihdosta.
Asiakas ilmoittaa, että seuraavalla sopimuskaudella toimittajilta pyydetään tietoja energiankulutuksesta, päästöistä ja suunnitelmista niiden vähentämiseksi.
Konepajassa tiedetään jo, missä ongelma on. Tuotannossa käytössä oleva laserleikkuri on tulossa elinkaarensa päähän. Uusi kone maksaisi noin 450 000 euroa, mutta samalla sähkönkulutus laskisi, materiaalihukka vähenisi ja tuotantokapasiteetti kasvaisi.
Tässä vaiheessa moni yrittäjä alkaa etsiä tukia.
Usein parempi lähtökohta on laskea ensin investoinnin vaikutus liiketoimintaan. Paljonko energiakustannukset pienenevät? Kuinka paljon hukkamateriaalia saadaan vähennettyä? Voidaanko tuotantoa kasvattaa ilman uusia rekrytointeja? Miten investointi vaikuttaa tärkeimpään asiakkuuteen?
Vasta näiden jälkeen kannattaa miettiä rahoitusta. Todellinen ja pidempiaikainen liiketoimintahyöty ja –potentiaali on investoinnin peruste.
Mitä rahoitusta tällaisessa tilanteessa kannattaa selvittää?
Tällaisissa investoinneissa ensimmäinen keskustelu käydään yleensä pankin kanssa. Jos investointi on suuri suhteessa yrityksen kokoon tai vakuuksiin, mukaan voi tulla Finnvera.
Finnveran ilmasto- ja ympäristölaina on tarkoitettu yrityksille, jotka investoivat esimerkiksi energiatehokkuuteen, kiertotalouteen, uusiutuvaan energiaan tai vähäpäästöiseen liiketoimintaan. Lainan määrä on 150 000–2 000 000 euroa hanketta kohden.
Joissakin tapauksissa myös yrityksen kehittämisavustus voi olla mahdollinen, jos investointi liittyy tuotannon merkittävään uudistamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen tai energia- ja materiaalitehokkuuteen.
Mitä rahoittaja haluaa nähdä?
Yllättävän usein vastaus ei ole pelkkä vastuullisuusraportti. Rahoittaja haluaa ennen kaikkea nähdä investointilaskelman, kassavirtavaikutuksen ja perustelun sille, miksi investointi vahvistaa yrityksen kilpailukykyä.
Jos nämä ovat kunnossa, myös vastuullisuushyödyt on helpompi perustella. Vihreän siirtymän täytyy olla kannattava.
Tilanne 2: Kunnossapitoyritys menettää pisteitä kilpailutuksissa vanhan kaluston vuoksi
Teollisuuden kunnossapitoyritys työllistää 50 henkilöä ja käyttää päivittäin yli kymmentä huoltoautoa asiakkaiden tehtailla.
Yksi tärkeimmistä asiakkaista päivittää hankintakriteerejään. Hinnan ja laadun lisäksi pisteitä annetaan nyt päästöistä, kalustosta ja vastuullisuudesta.
Yhtäkkiä vanha kuljetuskalusto ei olekaan vain käyttöomaisuutta, vaan se alkaa vaikuttaa kilpailukykyyn.
Yrityksessä harkitaan sähköisiä huoltoautoja, latausratkaisua toimipisteelle ja työnohjausjärjestelmän uudistamista, jotta ajokilometrejä saadaan vähennettyä.
Kokonaisuus maksaa paljon enemmän kuin yhden auton vaihto. Samalla kyse ei kuitenkaan ole pelkästä vastuullisuudesta, vaan siitä, pystyykö yritys vastaamaan asiakkaan uusiin vaatimuksiin ja pysymään toimittajana.
Mitä rahoitusta tällaisessa tilanteessa kannattaa selvittää?
Tällaisissa hankkeissa kannattaa selvittää erityisesti pankkien vihreät yrityslainat, Finnveran ilmasto- ja ympäristölaina sekä EIR– tai InvestEU-takauksiin perustuvat rahoitusratkaisut.
Esimerkiksi Nordea, Danske Bank ja Aktia tarjoavat vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettuja rahoitusratkaisuja, joissa voidaan hyödyntää Euroopan investointirahaston takauksia. Tavoitteena on helpottaa rahoituksen saamista ja vähentää vakuusvaatimuksia.
Mitä yritykseltä vaaditaan?
Rahoituksen saaminen ei perustu siihen, että investointi kuulostaa vihreältä. Yrityksen pitää pystyä osoittamaan, mitä ympäristöhyötyä investoinnilla tavoitellaan, miten investointi vaikuttaa liiketoimintaan ja miten investointi maksetaan takaisin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sähköautojen hankintahinnan lisäksi pitää pystyä arvioimaan käyttökustannukset, ajosuoritteet, huollot ja vaikutus kilpailutuksiin.
Tilanne 3: Automaatioyritys kehittää asiakkaalle energiatehokkuusratkaisua
20 henkilöä työllistävä automaatioyritys on kehittänyt idean järjestelmästä, joka auttaa teollisuusasiakasta seuraamaan energiankulutusta reaaliaikaisesti.
Asiakas on kiinnostunut. Valmista tuotetta ei kuitenkaan vielä ole.
Tarvitaan pilotointi, ohjelmistokehitystä, testausta ja ensimmäinen asiakastoteutus.
Suurin haaste ei ole tuotantokoneen ostaminen. Suurin haaste on se, että rahaa kuluu jo ennen kuin ratkaisusta syntyy liikevaihtoa.
Tämä on hyvin erilainen tilanne kuin koneinvestointi tai kalustouudistus.
Mitä rahoitusta tällaisessa tilanteessa kannattaa selvittää?
Tällaisissa hankkeissa ensimmäinen vaihtoehto on usein Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja pilotointirahoitus.
Business Finland rahoittaa pk- ja midcap-yrityksiä, jotka kehittävät uusia tuotteita, palveluita, tuotantomenetelmiä tai liiketoimintamalleja ja tavoittelevat kansainvälistä kilpailuetua.
Missä yritykset yleensä epäonnistuvat?
Moni ajattelee, että hyvä idea riittää. Useimmiten ongelmat liittyvät kuitenkin siihen, että hankesuunnitelma jää liian yleiselle tasolle, markkinapotentiaalia ei pystytä osoittamaan, kassavirta ei riitä hankkeen läpiviemiseen tai yritys ei kykene kuvaamaan, miten kehitystyö muuttuu liiketoiminnaksi.
Business Finland korostaa myös, että yrityksellä pitää olla uskottava kokonaisrahoitussuunnitelma ja kyky rahoittaa hanketta ennen kuin tukea maksetaan jälkikäteen raportoinnin perusteella.
Siksi rahoituskelpoisuus syntyy usein paljon ennen varsinaista hakemusta.
Rahoitusta on saatavilla, kun panostaa valmisteluihin
Vaikka yritykset ovat erilaisia, samat ongelmat toistuvat yllättävän usein.
Investointitarve tunnistetaan, mutta rahoitusta ei kuitenkaan lähdetä hakemaan ajoissa. Tai investoinnin vaikutuksia ei lasketa, tai hanke käynnistetään ennen kuin rahoitusvaihtoehtoja on selvitetty.
Suomessa yritystukiin, lainoihin ja takauksiin liikkuu vuosittain huomattavia summia. Vuonna 2024 suoraa yritystukea myönnettiin 1,1 miljardia euroa, takauksia 2,9 miljardia euroa ja lainoja 295 miljoonaa euroa.
Silti moni hyvä hanke jää toteutumatta, koska valmistelu alkaa väärästä päästä.
Kannattaa aloittaa yhdestä yksinkertaisesta kysymyksestä:
Kysymys, josta kannattaa aloittaa
Mitä liiketoimintaongelmaa investoinnilla ratkaistaan?
Kun siihen on selkeä vastaus, myös oikea rahoituspolku löytyy huomattavasti helpommin.
Mitä kannattaa tehdä seuraavaksi?
Jos pohditte tuotannon modernisointia, energiatehokkuutta, uutta kalustoa tai asiakkaan vastuullisuusvaatimuksiin vastaamista, ensimmäinen askel ei yleensä ole tukihakemus.
Ensimmäiseksi lasket, mitä investointi maksaa, mitä se tuottaa, miten se vaikuttaa kassavirtaan ja mikä rahoitusvaihtoehto sopii juuri kyseiseen tilanteeseen.
Kun nämä asiat ovat selvillä, vihreä siirtymä ei ole enää raportointiharjoitus vaan liiketoimintapäätös.
Tuntuuko siltä, että tästä voisi jutella jonkun asiantuntijan kanssa?
TALVEAn asiantuntijoilla on pitkä kokemus yritystalouden johtamisesta, investointilaskelmista ja vastuullisuudesta. Autamme arvioimaan vihreän siirtymän investoinnin kannattavuutta, rakentamaan rahoituskelpoisen business casen ja tunnistamaan tilanteeseen sopivat rahoitusvaihtoehdot.
Ota yhteyttä TALVEA:n Marko Paasovaaraan tai varaa suoraan maksuton sparrailu tästä.
