KPMG:n Global ESG Due Diligence Study -selvityksen mukaan 70 prosenttia sijoittajista kertoi ESG:n merkityksen kasvaneen yritysjärjestelyissä viimeisen 12-18 kuukauden aikana. Suomessa ESG Due Diligence näkyy KPMG:n mukaan noin 20 prosentissa yrityskaupoista.
Miksi ostaja kysyy ESG-tietoja?
Yrityskaupassa ostaja katsoo liikevaihtoa, kannattavuutta, kassavirtaa, sopimuksia ja velkoja. Hän katsoo myös sitä, mitä on ostamassa tulevaisuuden kannalta.
Jos merkittävä osa liikevaihdosta tulee yhdeltä asiakkaalta, ostaja haluaa tietää, pysyykö asiakkuus. Jos asiakkaat alkavat kysyä päästöistä, henkilöstövastuusta, tietoturvasta tai toimittajaketjusta, ostaja haluaa nähdä, pystyykö yritys vastaamaan. Jos osaaminen on muutaman avainhenkilön varassa, sekin vaikuttaa arvioon.
ESG Due Diligence ei tarkoita vain ympäristöasioiden tarkistamista. Se voi koskea esimerkiksi:
- asiakas- ja toimitusketjuriskejä
- henkilöstöä ja avainhenkilöriippuvuutta
- tietoturvaa ja tietosuojaa
- ympäristövaikutuksia ja investointitarpeita
- vastuullisuusväitteiden ja datan luotettavuutta
Vastuullisuus on siis myös S ja G, eli social ja governance.
Tyypillinen tilanne teollisuuden alihankintaketjussa ostajan näkökulmasta
Kuvitellaan 35 henkilöä työllistävä teollisuuden alihankintayritys.
Yrityksellä on hyvä kannattavuus, pitkäaikaiset asiakkaat ja omistaja miettii yrityksen myyntiä muutaman vuoden sisällä. Yksi kansainvälinen asiakas tuo noin kolmanneksen liikevaihdosta. Työturvallisuutta seurataan, energiankulutus löytyy laskuilta ja henkilöstöä koulutetaan.
Arjessa asiat ovat kunnossa.
Kun ostajan neuvonantaja pyytää ESG-tietoja, käy kuitenkin ilmi, että tieto on hajallaan. Päästöjä ei ole laskettu, vaikka energiankulutus löytyy. Henkilöstötiedot ovat HR:llä. Työturvallisuusluvut tuotannossa. Asiakkaiden vastuullisuuskyselyt sähköposteissa. Osa toimintatavoista on käytössä, mutta niitä ei ole dokumentoitu.
Asioita tehdään hyvin, mutta ongelma on se, ettei kokonaisuutta pystytä näyttämään nopeasti ja uskottavasti. Tässä kohtaa vastuullisuustiedosta tulee osa yrityksen arvoa.
Jos iso asiakas vaatii toimittajilta vastuullisuustietoja eikä yritys pysty vastaamaan, kyse voi olla liikevaihtoriskistä. Jos vanha kalusto alkaa heikentää pisteitä kilpailutuksissa, kyse voi olla investointitarpeesta. Jos vastuullisuusväitteitä ei pystytä todentamaan, kyse voi olla maine- tai compliance-riskistä.
OP:n Suuryritystutkimuksen mukaan 40 prosenttia suuryrityksistä arvioi joutuvansa vaihtamaan alihankkijoita tai toimittajia vastuullisuusvelvoitteiden vuoksi. Näistä yrityksistä puolet arvioi muutosten kohdistuvan erityisesti suomalaisiin pk-yrityksiin.
Datan laatu ratkaisee enemmän kuin kauniit väitteet
Ostaja ei odota täydellisiä ESG-lukuja, mutta luottamusta kasvattaa tieto siitä mistä tieto löytyy, miten se on tuotettu ja mitä vielä pitää kehittää.
Hyvä vastaus ostajalle tai rahoittajalle voi olla hyvin arkinen:
Tätä seuraamme jo. Tätä emme vielä mittaa. Tämä tieto tulee tästä järjestelmästä. Tämä on seuraava kehitysaskel.
Tämä on uskottavampaa kuin yleinen lause siitä, että vastuullisuus on yritykselle tärkeää.
KPMG:n mukaan yli puolet sijoittajista tekee ESG Due Diligenceä siksi, että uskoo sen tuovan taloudellista arvoa sijoituksille. Lisäksi 79 prosenttia ESG Due Diligenceä aktiivisesti hyödyntävistä sijoittajista käyttää löydöksiä kaupan jälkeisten kehityssuunnitelmien laatimiseen.
Toisin sanoen ostaja ei katso ESG-tietoja vain löytääkseen puutteita, vaan hän laskee ja suunnittelee kaupanjälkeisiä toimenpiteitä.
Tiedon luotettavuuden merkitys korostuu myös sääntelyssä. EmpCo-direktiivi (Directive (EU) 2024/825, “Empowering consumers for the green transition”) eli viherpesudirektiivi puuttuu harhaanjohtaviin ympäristö- ja vastuullisuusväittämiin. Direktiivin vaatimuksia aletaan soveltaa Suomessa 27.9.2026 alkaen.
Yrityskaupan näkökulmasta viesti on yksinkertainen: väitteiden tueksi pitää löytyä näyttöä. Vastuullisuusraportti on hyvä keino vastata yritysostajien kysymyksiin. Pk-yrityksen raportin ei tarvitse olla iso konsulttiprojekti, sillä pk-yrityksille on olemassa oma kevennetty vastuullisuusraportoinnin standardi (VSME, Voluntary Standard for SME’s).
Kaikkein vahvinta näyttöä on kuitenkin ulkopuolisen tahon arvioima tai varmentama tieto. Jos yritys valmistautuu yrityskauppaan, rahoituskierrokseen tai merkittäviin asiakasvaatimuksiin, vastuullisuusraportin esivarmennus voi olla hyödyllinen investointi. Esivarmennuksessa tunnistetaan datan puutteet, epäselvät laskentaperusteet ja kehityskohteet ennen kuin ostaja, sijoittaja tai rahoittaja käy aineiston läpi.
VSME ei ole yrityskauppadokumentti eikä yksin ratkaise ESG Due Diligenceä, mutta se voi silti olla hyvä tapa koota pk-yrityksen vastuullisuuden perustiedot yhteen paikkaan uskottavasti ja todennettavasti.
Mitä kannattaa tehdä ennen yrityskauppaa tai rahoitusneuvottelua?
Hyvä alku on usein yllättävän käytännöllinen:
- Kootkaa viimeisen vuoden aikana tulleet asiakas- ja rahoittajakysymykset.
- Selvittäkää, mitä vastuullisuustietoja yrityksellä jo on.
- Tunnistakaa puuttuvat tiedot ja epäselvät vastuut.
- Arvioikaa, mitkä asiat voivat vaikuttaa asiakkuuksiin, rahoitukseen tai yrityksen arvoon.
- Kootkaa tiedot yhteen rakenteeseen, jota voidaan hyödyntää myös tulevissa tietopyynnöissä.
- Harkitkaa vastuullisuusraportin esivarmennusta, jos tiedot tulevat todennäköisesti rahoittajan, ostajan tai merkittävän asiakkaan arvioitavaksi.
Työn ei tarvitse alkaa täydellisestä raportista. Usein hyödyllisintä on aloittaa siitä, mitä ostaja, asiakas tai rahoittaja todennäköisesti kysyy ensimmäisenä. Lue tästä blogista vinkit ensimmäisen vastuullisuusraportin tekoon ja vastuullisuustyön aloitukseen.
Tarvitsetko apua ESG-valmiuden arviointiin?
TALVEA auttaa pk-yrityksiä kokoamaan olennaiset ESG-tiedot, tunnistamaan kehityskohteet ja rakentamaan VSME-raportoinnin niin, että se palvelee liiketoimintaa eikä jää irralliseksi dokumentiksi. Meillä on laaja kokemus erilaisista yritysjärjestelyistä, raportoinnista ja Due Diligence -tarkistuksista.
Autamme esimerkiksi:
- ESG-valmiuden arvioinnissa
- VSME Basic- ja Comprehensive -raportoinnissa
- vastuullisuusdatan kokoamisessa
- yrityskauppaan tai rahoitusneuvotteluun valmistautumisessa
- ESG Due Diligence -aineiston valmistelussa
- vastuullisuusväitteiden ja datan tarkistamisessa
- vastuullisuusraportin esivarmennuksessa
- ESG:n yhdistämisessä talouden ja johtamisen mittareihin
Varaa maksuton ESG-sparraus tai jätä yhteydenottopyyntö allaolevalla lomakkeella, niin käydään yhdessä läpi juuri teidän tilanne ja mietitään mikä olisi järkevin seuraava askel.
Lähteet ja lisätiedot
- KPMG Finland: Global ESG Due Diligence Study 2024
- KPMG: Global ESG due diligence+ study 2024 PDF
- Castrén & Snellman: Yrityskaupat: ESG Due Diligence vaatii juridista osaamista
- EUR-Lex: Directive (EU) 2024/825
- European Commission: Q&A on Directive (EU) 2024/825
- EU Retail Transition Pathway: Updated Q&A on the Directive on empowering consumers for the green transition
- OP: Suuryritystutkimus 2026




